Pokali mukana Keväteväät-tapahtumassa

Keväteväät-tapahtuma toteutettiin yhteissuunnittelun avulla

Sote Hyte Living Lab -hanke organisoi perusopetuksen viidesluokkalaisille suunnatun etäohjatun Keväteväät-tapahtuman tiistaina 30.5.2023. Tapahtumaan kutsuttiin osallistumaan kouluja eri puolilta Pohjois-Karjalaa, pääkohteena reuna-alueet. Suunnittelu oli käynnistynyt kolmisen kuukautta aiemmin yhteiskehittämisen tapaamisilla neljän järjestökumppanin kanssa.  

Tapahtuman sisällön toteuttivat Karelia-amk:n kanssa yhteistyössä asiantuntijat Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:stä, Pohjois-Karjalan Martoilta, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:stä ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. Tapahtuman suunnittelussa käytettiin innovatiivista hankintamenettelyä, jossa järjestöjen edustajat kutsuttiin koolle ideoimaan yhdessä tapahtuman sisältöä ja toteutustapaa puhtaalta pöydältä. Tavoitteena toimintatavassa oli löytää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja reuna-alueita palvelevan koululaistapahtuman toteutukseen ja sisältöihin. Tapahtuman teemat ja kohderyhmä oli osin määritelty hankkeen toimesta ennakkoon, jolloin järjestöjen tehtävänä oli tuottaa tapahtuman sisältö ja toteutustapa. Suunnittelun lähtökohtana oli tuottaa päivätapahtumaan iloinen ja osallistujia aktivoiva ohjelma, johon koulut voivat osallistua välimatkoista huolimatta. Keväteväät-tapahtumaan osallistui kuusi koulua viidestä eri Pohjois-Karjalan kunnasta ja yhteensä 95 oppilasta.

Ohjelma suunniteltiin omatoimisille viidesluokkalaisille

Tapahtuman kohderyhmäksi valittiin viidennen luokan oppilaat, jotka usein viettävät kesälomalla jonkin verran aikaa itsekseenkin ja voivat tehdä valintoja terveytensä eteen. Tapahtuman tavoitteena oli tiedon lisääminen terveyttä edistävistä valinnoista erityisesti kesälomakauden näkökulmasta, sekä oppilaiden kokemuksen vahvistaminen itsestä terveytensä edistäjinä. Tapahtuman alustavia teemoja olivat ruokailurytmi ja välipalat, aktiivisuus ja lepo sekä auringolta suojautuminen. Yhteiskeskustelun myötä mukaan lisättiin vielä yksi teema, mielen hyvinvointi. Järjestäjien pyrkimyksenä oli suunnitella toteutus, jossa hyvinvoinnin ja terveyden teemoja lähestytään ilon kautta, toiminnallisesti ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen.

Digitaalisuus mahdollisti tapahtuman toteuttamisen etänä ja läsnätoteutuksena

Keväteväät-tapahtuman toteutukseen valittiin maksuton Action track –suunnistussovellus, jota voi käyttää älypuhelimen tai tablettitietokoneen avulla. Tapahtuman yhteissuunnitteluun osallistuneet järjestöt laativat rastitehtävät tapahtumaan valikoiduista teemoista, jotka ovat kaikki tunnistettuja terveyden ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Rastitehtävät koottiin yhteen tiedostoon, josta asiantuntijoiden laatimat sisällöt olivat helposti siirrettävissä suunnistussovellukseen. Osallistuvien luokkien opettajille järjestettiin infotilaisuus, jossa käytiin yhdessä läpi tapahtumapäivän ohjelma ja ohjeistettiin suunnistussovelluksen käyttöön. Opettajien tehtäväksi jäi sijoittaa rastit suunnistussovelluksessa oman koulunsa lähiympäristön kartalle ja siirtää valmiiksi laaditut tehtävät niille.

Tapahtuma aloitettiin aamupäivällä kaikkien osallistujien kanssa yhteisesti Teamsissa, jossa esiteltiin päivän tavoite ja yhteinen aikataulu. Luokat eri puolilta maakuntaa pääsivät myös esittäytymään toisilleen yhteisen aloituksen aikana. Tämän jälkeen oppilaat latasivat suunnistustehtävän laitteisiinsa opettajalta saamansa QR-koodin avulla ja kiersivät rasteja omassa tahdissaan pienryhmissä. Suunnistuksen jälkeen kokoonnuttiin jälleen Teamsiin, jossa oppilailla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tapahtumaa suunnitelleille järjestöedustajille ja kertoa päällimmäiset ajatuksensa päivän kulusta. Lisäksi oppilailta kerättiin palautetta päivän kulusta Kahoot-äänestyksen avulla, johon vastattiin pareina tai pienryhmissä. Tapahtuma päätettiin vielä yhteiseen body percussion –harjoitukseen, jota oppilaat eri kouluilla tekivät yhdessä. Kesälomahaasteeksi oppilaat saivat mukaansa Kesäeväät-bingon, joka muistuttaa koko perhettä tapahtuman teemoista.

Yhteissuunnittelu tuotti onnistuneen tapahtumakokemuksen järjestäjille ja osallistujille

Tapahtuman jälkeen onnistumisia ja kehittämiskohteita kokoonnuttiin pohtimaan järjestöjen edustajien kanssa. Tapahtumasta saatujen palautteiden lisäksi arvioitiin yhteiskehittämisen prosessia. Kahoot-kyselyn perusteella oppilaista lähes 90 % arvioi ryhmätyön sujuneen hyvin tai erittäin hyvin. Yli puolet kyselyyn vastanneista pareista tai pienryhmistä (n=26) koki saaneensa rasteilta uutta tietoa. Tapahtuman keskiarvo kouluarvosanalla mitattuna oli parien tai pienryhmien mukaan 7,9. Opettajilta kerätyn palautteen mukaan tapahtuma vastasi hyvin odotuksiin ja soveltui oppilaille. Järjestelyt ja yhteistyö järjestäjien kanssa oli opettajien mielestä ollut sujuvaa. Onnistumisiksi nimettiin selkeät ohjeet opettajille, monipuoliset eri alueita käsittelevät rastitehtävät sekä lasten osallistuminen ja liikkumaan innostaminen. Jatkossa opettajat toivoivat, että tapahtuma järjestettäisiin aiemmassa vaiheessa lukuvuotta ja suunnistustehtävät olisivat käytettävissä sovelluksen kautta valmiina. Rastitehtävien osalta toivottiin enemmän vaativuutta tai suurempaa tehtävien lukumäärää, sillä osassa kouluista oppilaat suorittivat rasteja tehokkaammin kuin ajateltiin.

Järjestöjen edustajille tapahtuman toteutuksesta oli jäänyt positiivinen tuntuma. Yhteistyö koettiin sujuvaksi ja selkeän roolituksen ansiosta järjestötoimijoiden osallistuminen oli vaivatonta. Toimijat olivat yhtä mieltä siitä, että vastaavanlaisen tapahtuman toteuttaminen vaatii koordinaattorin, joka huolehtii käytännön järjestelyistä, ohjauksesta sekä yhteydenpidosta koulujen toimijoihin. Keväteväät-tapahtuman yhteydessä koordinoijana toimi Living Lab –hankkeen työntekijä, jolloin järjestötoimijat saattoivat keskittyä sisällön suunnitteluun. Etätapahtuman järjestäminen harvaan asutulle alueelle arvioitiin kannattavaksi resurssien säästymisen vuoksi. Järjestelyissä on keskeistä ennakoida toimintaa mahdollisten teknologisten tai mobiiliverkon haasteiden varalta. Toimintatapana yhteisestä haasteesta käynnistynyt yhteissuunnittelu koettiin uudeksi ja se arvioitiin voitavan ottaa omaan käyttöön jatkossakin.

Kirjoittajat:

Minna Lappalainen, lehtori, Karelia-amk

Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-amk