Seurabarometri 2025: Vapaaehtoisia on, mutta rakenne on muutoksessa

Suomalainen urheiluseuratoiminta rakentuu edelleen vahvasti vapaaehtoistyön varaan. Samalla yhä useampi seura kokee, että tekijöitä on vaikeampi löytää. Kyse ei kuitenkaan ole yksinkertaisesta vapaaehtoisten vähenemisestä, vaan muutoksesta. 

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi. 

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut. 

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan. 

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.  

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan. 

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle. 

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.  

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. 

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen: 

1. Toiminnan organisointi 

• tehtävien pilkkominen  

• selkeät roolit  

• toimiva perehdytys  

2. Johtaminen 

• vapaaehtoistoiminnan koordinointi  

• vastuiden jakaminen  

• osallistumisen tukeminen  

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä 

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.  

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia. 

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä. 

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h) 

• Urheiluseuran rekrytointi (3 h) 

• Urheiluseuran viestintä (3 h)  

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta. 

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset. 

Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry. 

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa. 

Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022. 

Heräsikö mielenkiinto vapaaehtoistyön nykytilasta? Tutustu aineistoon ja syvenny ilmiöön kuuntelemalla Spotifysta Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso!

Lisätietoja Seurabarometrin tuloksista antaa Pokalin aluejohtaja Tomi Pyylampi.

• tomi.pyylampi@pokali.fi 

• puh. 040 773 9243