Kokonaiskuva on siis hyvin epätasainen. Noin puolessa seuroista strategia on seurojen itsensä mielestä aidosti ajan tasalla, lähes yhtä moni tunnistaa puutteita, ja noin joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä. Samalla 56 prosenttia seuroista arvioi tarvitsevansa strategiatyötä lähitulevaisuudessa: 17 prosenttia kokee, että siihen pitäisi ryhtyä heti ja 39 prosenttia on kiinnostunut, vaikka asia ei olisi juuri nyt akuutti.

Seuroissa strategiatyö on pääsääntöisesti kesken

Seurabarometrin tuloksissa operatiivinen johtaminen toimii strategista johtamista paremmin. Tämä näkyy siinä, että arjen tekeminen, tapahtumien järjestäminen, toimintasuunnitelmat ja kausien läpivienti onnistuvat kohtuullisen hyvin, vaikka pitkän aikavälin suunta olisi hivenen epäselvä. Seurat siis tekevät paljon asioita hyvin, mutta eivät aina ehdi tai muista pysähtyä pohtimaan, miksi juuri näitä asioita tehdään ja mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä. 

Sama näkyy myös yksittäisissä johtamisen osa-alueissa. Seuroista 71 prosenttia kokee, että arvot ohjaavat toimintaa ja 60 prosenttia arvioi johtokunnan osaamisen olevan kunnossa. Sen sijaan johtosäännöt ja talousohjeet ovat kunnossa vain 49 prosentilla seuroista, mikä kertoo siitä, että strategisen johtamisen tueksi tarvittavat rakenteet ja strategisen johtamisen mittarit eivät ole kovin hyvin linjattuja asioita. 

Suurin haaste ei ole asenne, vaan ajan ja osaamisen puute

Avoimet vastaukset vahvistavat saman tulkinnan. Strategiaan liittyvissä kommenteissa toistuvat strategian vanhentuminen, epäselvyys, ajan puute, resurssien vähyys ja se, ettei strategia ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi. Moni seura tunnistaa, että strategia pitäisi päivittää, mutta arki vie ajan, hallituksen vaihtuvuus katkaisee jatkuvuuden tai prosessille ei löydy riittävästi vetäjiä. Seurat siis arvostavat strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia, mutta eivät useinkaan pysty panostamaan siihen riittävästi.

Hyvä strategia ei aina ole raskas asiakirja

Strategia ei ole ensisijaisesti pitkä dokumentti, vaan tapa tehdä valintoja, kirkastaa seuran olemassaolon tarkoitusta ja luoda jonkinlainen seuran historiaan ja seurakulttuuriin tukeutuva suunta seuralle. 

Asiantuntijoiden ja tutkimuksenkin pohjalta strategia toimii vain, jos se kytkeytyy arkeen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että strategia näkyy vuosikellossa, toimintasuunnitelmassa, viestinnässä, päätöksenteossa ja siinä, mitä seura pitää tärkeänä. Strategia on todellinen vasta silloin, kun jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät ja hallitus tunnistavat sen omakseen.

Toimintaympäristö pakottaa yhä useamman seuran strategisiin valintoihin

Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että strategiatyöhön ryhdytään usein vasta silloin, kun toimintaympäristö pakottaa siihen. Kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus, harrastajamäärien muutokset, vapaaehtoisten saatavuus, väestökehitys ja viestinnän uudet vaatimukset ajavat seuroja pohtimaan, mitä ne tekevät tai pystyvät tekemään tulevaisuudessa enemmän, mitä vähemmän ja kenelle seura on olemassa.

Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne seurat, jotka ovat luoneet suuntaviivoja tulevaisuuteen ja tehneet säännöllistä strategiatyötä, ovat menestyvämpiä, mutta myös vastustuskykyisempiä kriisien sattuessa kohdalle. Strategia auttaa seuraa tekemään tietoisia valintoja ennen kuin ympäristön paine tekee valinnat seuran puolesta. Erityisesti pienissä vapaaehtoisvetoisissa seuroissa tämä voi olla ratkaisevaa elinvoiman kannalta.

Kehittämisen suunta: strategiasta arjen työkaluksi

Aina ei ole tarvetta lähteä pitkään, laajaan ja raskassoutuiseen strategiaprosessiin. Olennaisempaa on, että seuralla on omaan kokoon, resursseihin ja toimintaympäristöön sopiva tapa sanoittaa perustehtävänsä, tavoitteensa ja tärkeimmät valintansa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin:

• strategian päivittäminen riittävän säännöllisesti

• strategian muuttaminen konkreettisiksi tavoitteiksi, mittareiksi ja vuosittaisiksi toimenpiteiksi

• jäsenistön, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin

• seurannan ja jalkauttamisen vahvistaminen niin, että strategia näkyy arjessa eikä jää asiakirjaksi

• ulkopuolisen sparrauksen hyödyntäminen silloin, kun seuralla ei ole riittävästi omaa aikaa tai osaamista prosessin vetämiseen

Strategia ei ole seurassa itseisarvo. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun se auttaa seuraa toimimaan johdonmukaisemmin, kestävämmin ja omannäköisemmin.

Koulutukset

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi:

• Seuran hyvä hallinto (3h) - Vastuullisen toimimisen peruspaketti

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) - yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen

• Urheilun johtaminen seurassa (3h)  - strategia, valmennuslinja, yhteistyö

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Kuuluvainen, A. 2011. Dynamic Capabilities in the International Growth of Small and Medium-Sized Firms. Turku School of Economics, University of Turku 

Ivašković, I. 2022. The Strategic Determinants of the Sport Club Performance. Zagreb International Review of Economics & Business. 

Soares, J. 2024. The Unsustainable Strategy of Voluntary Sports Clubs or an Opportunity for Rational Management of Sport Management? Open Journal of Social Sciences. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen. 

Spotify: https://open.spotify.com/episode/5KfPBB1WCbDmgDWIuhOsrA?si=068b377562a34ae8 

Youtube: 3. Urheiluseuran strategia - "Miksi seura on olemassa?" - YouTube 

Pokalilla työntekijöille tarjotaan mahdollisuus käyttää yksi työtunti viikossa liikuntaan. Liikunta voi tapahtua ennen työpäivää, sen aikana tai heti työpäivän jälkeen. Joustavuus on keskeistä ja jokainen toteuttaa liikunnan itselleen sopivalla tavalla ja aikataululla.

- Oma viikoittaisen liikunnan sisältö vaihtelee mm. kokonaiskuormituksen mukaan. Saatan käydä salilla voimailemassa ja usein myös kävelylenkki koirien kanssa luonnossa toimii hyvänä mielen palauttajana. Joskus saadaan työporukalla sulkapallopelitkin aikaan ja se tuo mukavaa vaihtelua liikkumiseen, listaa Pokalin terveysliikunnan kehittäjä Katri Hirvonen.

- Itse käytän tunnin liikuntapaikkahoitajien ja muiden liikuntatoimijoiden kanssa sählyä pelaten. Siitä on tullut sen verran tärkeä tunti, etten ihan helposti siihen ota mitään työasiaa, kertoo Pokalin aluejohtaja Tomi Pyylampi.

Työnantajan tuella on iso merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä

Tämä yksinkertainen käytäntö madaltaa merkittävästi kynnystä liikkua. Kun liikunta on osa työaikaa, se ei jää yhtä helposti muiden velvollisuuksien varjoon. Samalla työnantaja viestii selkeästi, että henkilöstön hyvinvointi on aidosti tärkeää. Ei vain puheissa vaan konkreettisina tekoina.

Hyödyt näkyvät sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Säännöllinen liikkuminen tukee jaksamista, parantaa palautumista ja lisää energiatasoja työpäivän aikana. Pitkällä aikavälillä se voi vähentää kuormitusta ja ehkäistä esimerkiksi työuupumusta. Organisaation näkökulmasta tämä voi tarkoittaa parempaa työkykyä, vähemmän sairaspoissaoloja sekä myönteisempää työilmapiiriä.

- Jokaisen työikäisen elämä koetaan kiireelliseksi ja varsinkin työajan ulkopuolella. Siksi on ihan tervettä työnantajana luoda mahdollisuus edes sille tunnille viikossa, jotta se liike on ikään kuin velvollisuus. Minusta se istuu aluejärjestöjen tekemän työn aihepiiriinkin melko hyvin. Ei voida olla suutarin lapsia, pohtii Pokalin aluejohtaja Tomi Pyylampi.

Keskeinen tekijä käytännön toimivuudessa on rakenteellinen tuki. Liikunta ei ole ylimääräinen suositus vaan osa työaikaa. Muille organisaatioille malli tarjoaa helposti sovellettavan esimerkin. Käyttöönotto ei vaadi suuria investointeja. Tärkeintä on selkeä linjaus, esihenkilöiden tuki ja luottamus työntekijöihin. Liikunnan muotoa ei tarvitse määritellä tarkasti, kunhan tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen.

- Liikuntaharrastusta aloittavalle tai etsivälle vinkiksi, että kannattaa etsiä itselleen mieluinen laji, jota lähtökohtaisesti mielellään lähtee harrastamaan. Kannattaa kokeilla myös uusia muotoja ja pitää kokonaiskuormitus mielessä. Jos on kovin kuormittunut jo kokonaisuudessaan, on esimerkiksi rauhallinen kävelylenkki parempi vaihtoehto kuin kovatehoinen liikunta, muistuttaa Pokalin terveysliikunnan kehittäjä Katri Hirvonen.

Pokalilla viikoittainen liikuntatunti on osa laajempaa työhyvinvoinnin kokonaisuutta, mutta jo itsessään se on vaikuttava ja konkreettinen keino tukea henkilöstöä. Se osoittaa, että pienilläkin rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä.

Teksti: Jonna Kaverinen / Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Kuvat: Katri Hirvonen / Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Lisää liikettä -hankkeessa kehitettiin helmikuussa loppuneella hankekaudella uusia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Tulokset olivat erinomaisia.

Liikunnan aluejärjestöt panostivat helmikuun lopussa päättyneellä Lisää liikettä -hankekaudella uudenlaisiin työkaluihin, joilla lasten ja nuorten liikkumista voidaan edistää varsinkin kouluissa. 

Perusasteella otettiin koko maassa käyttöön Move!-vinkkipankki. Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa kirjastossa on 28 videota, joissa nuoret tekevät kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta kehittäviä käytännön harjoitteita. Videoita voi hyödyntää niin Move!-mittauksiin valmistautumiseen liikunnan oppitunneilla kuin oppilaiden omaehtoisen liikunnan lisäämiseen välitunneilla.

- Vinkkipankki on saanut hyvää palautetta helppokäyttöisyydestään ja monipuolisuudestaan. Opettajille siitä on tullut työkalu, jota voi soveltaa erilaisille oppijoille, Lisää liikettä
-hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kertoo.

Monet harjoituksista on helppo pelillistää, mihin on annettu vinkkejä myös vinkkipankin käyttöön liittyvissä työpajoissa.

Toinen suuri ponnistus viime hankekaudella oli Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjan tuottaminen. Neljässä YouTube-jaksossa kerrotaan, miten liikunnallisen elämäntavan kirjaaminen perusopetuslakiin 1.8.2026 vaikuttaa kouluissa. Rehtorit, opettajat ja koulun johto saavat koulumaailman asiantuntijoilta käytännön vinkkejä liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehittämiseen lakimuutoksen myötä.

- Videomuotoinen viestintä on otettu hyvin vastaan, sillä lakimuutos on avautunut sitä kautta helposti. Kiitosta on tullut asiantuntijoiden osaamisesta ja videoiden sisältöjen laadukkuudesta, Martinmäki jatkaa.

Loppuvuodesta ulos tulee uusi kausi, jossa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista ja tietotaitoa syvennetään.

Toisen asteen opiskelijoiden liikuttamisen eteen tehtävässä työssä keskityttiin viime hankekaudella toiminnallisten oppituntien kehittämiseen ja tauottamiseen opiskelupäivän aikana.     

Varhaiskasvatuksessa luotettiin jo useampana vuotena suurta suosiota saaneisiin Jekkujänön liikunnallisiin materiaaleihin. Tunnetaitoteemaiseen Jekku-jänön seikkailuviikkoon osallistui 1 241 varhaiskasvatusyksikköä, joissa yli 16 000 varhaiskasvattajan voimin liikkui noin 71 000 lasta.

Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkeen lisäämistä Suomessa 15 alueella. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa.

-  Tavoitteemme on, että liike juurtuu osaksi varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen arkea ja saamme sitä kautta aikaan pysyviä tuloksia, hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kiteyttää.

Kahdentoista kuukauden mittainen uusi hankekausi on alkanut maaliskuun alussa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Siirry Move!-vinkkipankkiin.
Tutustu Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjaan.
Katso lisää Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuilta.   

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Tussitaikurit

Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. 

Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) 
 

Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea 

Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. 

Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. 
 

Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa 

Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. 

Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille.  

Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu 

Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. 

Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. 

Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua.  

Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta 

Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään.  

Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä.  

Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. 

Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. 

Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi 

Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto 

• työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken 

• työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla 

• johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” 

Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. 

KOULUTUKSET 

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä 

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti 

• Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto 

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. 

Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. 

Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa.

Seurabarometri-podcast jakso 2: Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" / spotify.fi

Seurabarometri-podcast jakso 2 / youtube.fi

Tukea myönnettiin 434 seuralle kaikkiaan 444 hankkeeseen ja 122 eri kuntaan yhteensä 1 740 500 euroa. Sen avulla työllistetään 1250 nuorta kesätöihin urheiluseuroihin sekä edistetään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia eri kokoisissa seuroissa. 

Pohjois-Karjalasta tukea haki 21 seuraa ja tuki myönnettiin 20:lle seuralle. Tukea myönnettiin Pohjois-Karjalaan yhteensä 74 000 euroa. 

Koulutukset

Osa Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuen ehdoista edellyttää seuroilta osallistumista liikunnan aluejärjestöjen järjestämiin koulutuksiin.

Koulutukset tukevat erityisesti seuratukihankkeessa nuorten palkkaamista ja ohjaajatehtäviä. Seuratukeen liittyvät koulutukset ovat tukea saaneille seuroille maksuttomia.

Katso kaikki liikunnan aluejärjestöjen seuratukeen liittyvät koulutukset tästä.

– Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu.

Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin.

Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katsaus edelliseen hankekauteen

Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus.

– Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu.

Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti.

Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille

Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää.

– Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu.

Lisätietoja:

Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846

Pohjois-Karjalan Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Katri Hirvonen, katri.hirvonen@pokali.fi, puh. 050 366 5177

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi. 

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut. 

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan. 

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.  

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan. 

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle. 

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.  

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. 

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen: 

1. Toiminnan organisointi 

• tehtävien pilkkominen  

• selkeät roolit  

• toimiva perehdytys  

2. Johtaminen 

• vapaaehtoistoiminnan koordinointi  

• vastuiden jakaminen  

• osallistumisen tukeminen  

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä 

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.  

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia. 

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä. 

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h) 

• Urheiluseuran rekrytointi (3 h) 

• Urheiluseuran viestintä (3 h)  

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta. 

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset. 

Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry. 

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa. 

Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022. 

Heräsikö mielenkiinto vapaaehtoistyön nykytilasta? Tutustu aineistoon ja syvenny ilmiöön kuuntelemalla Spotifysta Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso!

Seurabarometri-podcast jakso 1: Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - "Samat ihmiset tekevät kaiken"

Jakso löytyy myös Youtubesta

Lisätietoja Seurabarometrin tuloksista antaa Pokalin aluejohtaja Tomi Pyylampi.

• tomi.pyylampi@pokali.fi 

• puh. 040 773 9243

Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelma on selvästi edistänyt iäkkäiden liikkumista ja toimintakykyä merkittävästi Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Vuoden 2025 seurantatietojen mukaan ohjelman kautta on pelkästään viime vuonna tavoitettu kymmeniätuhansia ikäihmisiä, koulutettu lähes 160 vertaisohjaajaa tai ulkoiluystävää ja perustettu 46 uutta liikuntaryhmää.

Ohjelman keskiössä ovat iäkkäät, joiden liikkuminen on vähäistä ja joiden toimintakyky on heikentymässä. Tavoitteena ei ole vain lisätä liikuntaa, vaan tukea arjessa pärjäämistä ja itsenäistä elämää.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma kestää kullakin alueella kolme vuotta. Varsinais-Suomessa ohjelma alkoi keväällä 2023 ja päättyy tänä keväänä. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuosi sitten, ja paljon on jo tapahtunut, kuten luvuista nähdään!

Näillä kolmella hyvinvointialueella on yhteensä 93 000 vähintään 75-vuotiasta henkilöä, joista 60 300 liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Lähde: Sotkanet). Voimaa vanhuuteen -ohjelman kautta heistä on tavoitettu erilaisissa liikuntateemaisissa tapahtumissa peräti noin 17 300 henkilöä.

Pienikin lisä liikkumiseen voi iäkkäälle merkitä suurta muutosta arjessa: parempaa tasapainoa, varmuutta liikkua ja rohkeutta lähteä mukaan.

Ikäinstituutin ja alueiden toimijoiden (kunnat, yhdistykset) kokoamien seurantatietojen mukaan Voimaa vanhuuteen -alueilla on vuonna 2025 perustettu kuntiin 46 uutta liikuntaryhmää, joissa on ollut yhteensä 656 osallistujaa. Liikuntaneuvontaan on osallistunut vielä useampi, 676.

Ulkoilu iäkkäiden kanssa on koettu tärkeäksi näillä alueilla, sillä Vie vanhus ulos -kampanjassa syyskuussa alueilla kirjattiin yhteensä lähes 12 000 ulkoilukertaa (katso yllä)!

Liikkumisen tukeminen on yksi vaikuttavimmista keinoista edistää iäkkäiden hyvinvointia ja ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta.

Voima- ja tasapaino- eli Voitas-tehoryhmiä on ollut vuoden aikana 23 kunnassa, ja niissä kaikkiaan 830 osallistujaa. Osallistujille tehdään alkumittaukset, ja tulokset paranivat kolmen kuukauden jaksolla peräti 73 prosentilla osallistujista. 16 prosentilla ne pysyivät ennallaan, 11 prosentilla heikkenivät.

Tulosten takana vankka koordinointi ja alueiden vahva sitoutuminen

Nämä upeat luvut osoittavat, että kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö Voimaa vanhuuteen -toiminnassa on onnistunut. Toimintamalli on pitkän kokemuksen kautta kehittynyt toimivaksi. Ikäinstituutti on koordinoinut ohjelmaa vuodesta 2005 lähtien.

Vuonna 2025 kuntia oli mukana 46 ja yhdistyksiä 170. Keskimäärin siis uusia liikuntaryhmiä perustettiin yksi kuntaa kohden. Olemassa oleviin ryhmiin saatiin myös lisää osallistujia.

Omaa osaamistaan kehitti Ikäinstituutin koulutuksissa 229 ammattilaista ja yhdistystoimijaa. Myös ilahduttavan moni ikäihminen on innostunut käymään vertaisohjaaja- tai ulkoiluystäväkoulutuksen: 157 kolmella alueella – siis vain vuodessa.

Alueellisia verkostotilaisuuksia ammattilaisten työn tukemiseksi järjestettiin reilut 50.

Yhteistyö kattaa myös viestinnän, ja Ikäinstituutin asiantuntijat kiittävät kuntia siitä, että ihan jokainen on viestinyt alueensa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta kanavillaan ja sidosryhmilleen. Kymmenet mediaosumat ja reilut 22 000 some-kampanjoilla tavoitettua henkilöä osoittavat, että viestintä on tavoittanut myös kansalaisia kiitettävästi.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on juurruttaa liikkumisen edistäminen osaksi pysyviä rakenteita kunnissa. Vuoden 2025 tulokset 46 kunnasta antavat erinomaisen pohjan pysyvälle toiminnalle.

Alkuperäinen juttu julkaistu Ikäinstituutin sivuilla 27.2.2026

– Lisää liikettä -hankkeessa painotetaan tänä vuonna erityisesti perheiden liikuttamista. Varhaiskasvatus ja koulu ei itsessään voi rakentaa liikunnallista elämäntapaa lapselle, vaan tärkein rooli on vanhemmilla ja huoltajilla. Siksi on äärimmäisen tärkeää päästä kohtaamaan perheitä ja liikkumaan yhdessä niin, että liikkumisesta tulisi luonnollinen osa lasten ja perheiden päivää, kertoo Pokalin lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen.

– Keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

- Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea. Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Päihteet kiinnostavat myös urheilevia nuoria

Urheiluseuranuorilla nikotiinittomuus on yleisempää kuin samanikäisillä, jotka eivät ole koskaan olleet mukana urheiluseuratoiminnassa. LIITU 2024 -tutkimus kuitenkin osoittaa, että erityisesti uudet nikotiinituotteet kiinnostavat. Suosituin tupakka- tai nikotiinituote urheiluseuratoimintaan aktiivisesti säännöllisesti osallistuvien 15-vuotiaiden keskuudessa on sähkötupakka, eli vape. Lähes joka kolmas urheileva nuori (29 %) on joko kokeillut tai käyttää sähkötupakkaa. Myös nikotiinipussit kiinnostavat urheiluseuratoiminnassa mukana olevia 15-vuotiaita. 17 % urheiluseuranuorista kertoi kokeilleensa tai käyttävänsä nikotiinipusseja. Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) –seurantatutkimuksen mukaan nuuskaaminen oli vähäistä ja yhtä yleistä seuranuorten ja ei-seuranuorten keskuudessa sekä 15-vuotiaana (3 % vs. 3 %) että 19-vuotiaana (8 % vs. 8 %). Nuuskaaminen kuitenkin lisääntyi aikuistumisen myötä: 23-vuotiaana seuratoimintaan osallistuvat nuuskaavat yleisemmin kuin ei-seuranuoret (25 % vs. 14 %).

Harva seura on terveyttä edistävä

Ehyt ry:n Sporttihankkeen selvityksen mukaan alle 20 % seuroista luokitellaan terveyttä edistäviksi. Terveyden edistäminen ei useinkaan kuulu seurajohdon prioriteetteihin ja seuroissa keskitytäänkin enemmän urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseen. Selvityksen mukaan liikunnan harrastamisen mahdollistaminen koetaan seuroissa riittäväksi terveyttä edistäväksi toiminnaksi ja siksi muut toiminnot jäävät vähäisempään rooliin. Seurojen terveyden edistämistoimien esteinä on nähty mm. seuratoimijoiden tiedon puute, toiminnan vapaaehtoisuuteen perustuva luonne sekä puutteet seurojen toimintasäännöissä. Seurojen ehkäisevä päihdetyö onkin usein reaktiivista, eli päihteiden käyttö otetaan puheeksi vasta tilanteessa, jossa havaittu käyttö aiheuttaa ongelmia. Tulevaisuudessa tilannetta tulisikin kehittää suuntaan, jossa päihdekeskustelua käydään jo ennen kuin varsinaisia ongelmia havaitaan, eli ennalta ehkäisevästi.

Ehkäisevä päihdetyö on vastuullisuutta

Päihteettömyyden turvaaminen alaikäisten urheiluseuratoiminnassa on osa Olympiakomitean vastuullisuusohjelmaa. Myös urheiluyhteisön Reilun Pelin eettiset periaatteet korostavat ennaltaehkäisevän toiminnan roolia sekä turvallisen toimintaympäristön luomista seuroissa. Osana tätä lasten ja nuorten kasvun tukeminen terveellisiin elintapoihin ja mm. päihteettömyyteen nähdään olennaisena. Alueellisista toimijoista Pohjois-Karjalan Liikunta tukee seuroja toiminnan kehittämisessä mm. Seura-analyysin avulla. Analyysin vastuullisuusosion puitteissa tarkastellaan myös seuran toimintamalleja ja ohjeistuksia ehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Vaikka vain harvoilla seuroilla aihe on vielä kirjattuna seuran sääntöihin, monissa seuroissa ehkäisevä päihdetyö on huomioitu toimintaohjeissa, harjoitusryhmien omissa pelisäännöissä tai muissa seuran asiakirjoissa. Yhä useampi Pohjois-Karjalainen seura panostaa aktiivisesti ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen osana arjen toimintaa.

Nikotiiniton urheilu -toimintamalli

Nikotiiniton urheilu -toimintamalli on luotu yhteistyössä Olympiakomitean, Syöpäjärjestöjen, EHYT ry:n ja urheiluseuratoimijoiden kanssa kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten käyttöön. Toimintamalli sisältää oman seuran tarpeisiin muokattavat valmiit päihteettömyyden pelisäännöt, ohjeet päihteiden puheeksi ottoon, tietoa nikotiinin vaikutuksista urheiluun, maksuttomia materiaaleja seurojen käyttöön sekä vinkkejä ja tietotestejä hyödynnettäväksi yhdessä nuorten kanssa. Kaikki toimintamallin työkalut ovat ilmaiseksi käyttöön otettavissa osoitteessa https://fressisedu.fi/nikotiiniton-urheilu.

Alueellisena yhteistyökumppanina toimintamalliin liittyvissä asioissa toimii Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys, joka järjestää mm. koulutusta ja infotilaisuuksia räätälöidysti seurojen tarpeiden mukaan. Yhteistyötä on tehty mm. valtakunnallisilla Itä-Suomen liikuntaopiston yläkoululeireillä, jossa toimintamalliin pohjautuvia oppitunteja on järjestetty nuorille osana Kasva urheilijaksi -sisältöjä. Seuroissa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön voi tutustua myös Pohjois-Karjalan Liikunnan kotisivuilla, johon on koottu laaja työkalupakki kaikkien aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettäväksi.

Kun seurassa tehdään hyviä valintoja, syntyy parempia tuloksia. Päihteetön seura antaa jokaiselle urheilijalle mahdollisuuden loistaa!

Kirjoittajat:

Marjo Turunen, sairaanhoitaja YAMK, Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys ry

Ellinoora Ojala, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija, Siun sote

Jouni Lehtimäki, seurakehittäjä, Pokali

LISÄTIETOA JA LÄHTEET:

https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2024/04/SPORTTI-hanke_-Selvitys-II_verkkoon.pdf https://fressisedu.fi/nikotiiniton-urheilu/

https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/J%C3%A4senj%C3%A4rjest%C3%B6ille/Vastuullisuus/Reilu+Peli+%E2%80%93+urheiluyhteis%C3%B6n+eettiset+periaatteet+2025.pdf

https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/J%C3%A4senj%C3%A4rjest%C3%B6ille/Vastuullisuus/Urheiluyhteison_vastuullisuusohjelma_pdf.pdf

https://www.pokali.fi/seurat/ehkaiseva-paihdetyo-urheiluseuroiss/ https://terveurheilija.fi/ajankohtaista/vape-kiinnostaa-myos-urheilevia-nuoria/

Hyvä seuratoimija,

Tervetuloa vastaamaan kyselyyn liikunta- ja urheiluseurojen vapaaehtoistoimintaan liittyen!

Olen liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistosta ja teen pro gradu -tutkielmaa, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen vapaaehtoistoiminnan haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja niihin.

Pyydän teitä osallistumaan tutkimukseen vastaamalla sähköiseen kyselyyn. Vastauksia toivotaan täysi-ikäisiltä, suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen johdossa tai vapaaehtoistoiminnan vastuuasemassa olevilta henkilöiltä.

Kyselyyn vastataan anonyymisti. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä vastaajia tai edustamianne seuroja voi tunnistaa tutkimusraportista. Vastauksia käsittelee ainoastaan tutkielman tekijä. Tutkielma julkaistaan vuoden 2026 aikana Jyväskylän yliopiston sähköisessä JYX-julkaisuarkistossa.

Vastaaminen on täysin vapaaehtoista ja vie aikaa noin 15 minuuttia. Kysely on avoinna su 15.3.2026 asti.

Vastaamalla kyselyyn autat kartoittamaan suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen vapaaehtoistoiminnan keskeisiä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi seurakehitystoiminnassa tai tulevissa tutkimuksissa.

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä: Liikunta- ja urheiluseurojen vapaaehtoistoiminta: Webropolilla luotu kysely

Kiitos ajastasi ja avustasi tutkimukseni parissa!

Olethan yhteydessä sähköpostitse, mikäli kaipaat lisätietoja tutkimuksesta.

Ystävällisin terveisin

Miisa Makkonen, LitK, liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija

miisa.m.makkonen@student.jyu.fi

Lisätietoja: Sari Virta, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö, sari.virta@gov.fi

Seuratoiminnan kehittämistuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja seuratoiminnan lisäämiseen kesäkuukausina.

Avustuksen päätavoitteena on lisätä mielekästä ja turvallista kesätoimintaa lapsille ja nuorille. Avustuksella halutaan myös vahvistaa nuoren roolia seuratoiminnassa ja ehkäistä liikunnasta luopumista.

Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset; liikunta- ja urheiluseurat. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena hankeavustuksena.

Avustuksiin on käytettävissä noin 2 miljoonaa euroa. 

Päätökset avustuksista tehdään huhtikuun lopussa / toukokuun alussa 2026. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Seuratuen hakuilmoitus / hankeavustuksia.fi

Lisätietoja ministeriön sivuilta / okm.fi

Kysy sparrausapua Pokalin seurakehittäjältä. 

Jouni Lehtimäki, p. 050 399 5508, jouni.lehtimaki@pokali.fi

 
Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  
 
Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen sekä elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Seuratuki on valtionavustus, jolla tuetaan paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen kehittämishankkeita. Vuoden 2026 haussa painopiste on lasten ja nuorten kesäajan liikunta- ja harrastustoiminnan lisäämisessä sekä nuorten osallisuuden vahvistamisessa seuroissa. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia kesäkuukausille, ehkäistä liikunnasta luopumista ja lisätä nuorten kesätyömahdollisuuksia seuratoiminnassa.

Hakujärjestelmään liittyvä info järjestetään keskiviikkona 4.3. klo 16.30–17.30. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Suomisportin kautta. Linkki ilmoittautumiseen alla. Hakemusten valmisteluun on tarjolla sparrausapua Pokalin seurakehittäjä Jouni Lehtimäeltä (jouni.lehtimaki@pokali.fi).

Seuroja kannustetaan tutustumaan hakuilmoitukseen huolellisesti ja aloittamaan hankesuunnittelu ajoissa ennen hakuajan päättymistä.

Seuratuen 2026 hakuinfon 11.2.2026 materiaalin voit lukea alla olevasta pdf-tiedostosta. Materiaali kannattaa lukea tarkasti läpi. 

Hakuinfo 4.3. ilmoittautuminen / Suomisport.fi

Koulutukset ja osaamisen lisääminen on tarkoitettu opettajille, varhaiskasvattajille, avustajille, seurojen tai muiden toimijoiden ohjaajille sekä kattavasti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita soveltavasta liikunnasta.

Mitä on soveltava liikunta?

Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden toimintaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan tai urheiluun. Heille suunnattu toiminta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa yhtä suurta kohderyhmää kuin lapset ja nuoret.

Osaamista lisätään yhdenvertaisuuden takia

Koulutuksen kautta yhä useammat vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat voivat liikkua yhdenvertaisesti omassa toimintaympäristössään.

Osaamisen lisääntyessä myös tarjonta lisääntyy, kun uskallus ja rohkeus soveltavien ryhmien ohjaamiseen kasvaa, ja esimerkiksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat saavat tarvitsemansa tuen liikkumiseen liikuntatunneilla, välituntiliikunnassa sekä muilla ohjatuilla liikuntahetkillä.

Koulutukselle on runsaasti kysyntää ja teeman tärkeys ymmärretään

Tavoitteena on, että vuoden 2026 aikana kaikissa 13 Pohjois-Karjalan kunnassa on vähintään yksi maksuton koulutus.

”Koulutuksia on sovittu jo viisi kappaletta, neljään eri kuntaan ja jokaiseen on tulossa paljon osallistujia. Aika kouluttautumiselle on selkeästi nyt oikea. Meillä on jo kymmeniä ilmoittautuneita, mm opettajia, varhaiskasvattajia, koulunuorisotyöntekijöitä, erityisliikunnanohjaajia, ohjaajia sekä liikuntapalveluiden ja varhaiskasvatuksen esihenkilöitä”, iloitsee lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen Pohjois-Karjalan Liikunta ry:stä.

Mikä on Liikkeellä kuntoon -hanke?

Liikkeellä kuntoon on yhteistyöhanke yhdenvertaisen liikkumisen edistämiseksi. Liikkeellä kuntoon hankkeessa kehitetään soveltavan liikunnan ja paraurheilun toimintaa alueellisesti. Tärkeimpänä tavoitteena on parantaa toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja paraurheilua. Hankkeen toteuttajina ovat Suomen Paralympiakomitea, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa hgllitusohjelman mukaista liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkuhallinnollista Suomi Liikkeelle - ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lisätiedot:

Roosa-Maria Turunen, Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä

050 340 6549

roosa-maria.turunen@pokali.fi

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee kouluissa lakisääteiseksi 1.8.2026 alkaen. Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottama neliosainen Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarja kertoo, mitä merkitystä sillä on. 

Elokuun ensimmäisen päivän jälkeen lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa ei enää ole valintakysymys. Perusopetuslain muutos*) tuo uudistuksia myös perusopetussuunnitelmaan ja sitä kautta koulun arkeen.  

Opetushallituksen johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen näkee uudistuksen mahdollisuutena laajemmalle kehitykselle.  

• Näkisin, että kouluille lakimuutos on mahdollisuus kehittää kouluviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisätä hyvää yhdessä tekemistä. Liikkuminen on hyvä väline näiden luomiseen, mutta asioiden eteneminen vaatii aina jonkin verran tekoja.  

Liikkuva koulu -toimintaa on viety eteenpäin jo viisitoista vuotta. Mikä nyt sitten muuttuu?  

• Monet koulut tekevät jo paljon, mutta lakiuudistus nostaa liikkumisen edistämisen uudelle tasolle: se tekee siitä koko kouluyhteisön velvoitteen ja tuo järjestelmällisyyttä myös niihin kouluihin, joissa toiminta ei ole ollut yhtä säännönmukaista. 

Lakiuudistus pyrkiikin luomaan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet aktiiviseen koulupäivään.  

Naukkarinen näkee, että liikkumisen edistämisestä on helpompi luoda koko henkilöstön ja oppilaiden yhteinen tehtävä, kun se on laissa määriteltyä toimintaa.  

• Lasten ja nuorten mukaan ottamiselle toiminnan kehittämiseen on nyt tuhannen taalan paikka.   

Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa neliosaisessa Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjassa mietitään, mitä lakiuudistus tarkoittaa koulun arjessa. YouTube-kanavan jaksoissa vierailevat koulumaailman asiantuntijat tarjoavat rehtoreille ja opetushenkilöstölle käytännön ratkaisuja, inspiraatiota ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakimuutosta voidaan toteuttaa koulun arjessa.  

Opetushallituksen Kirsi Naukkarinen avaa lakimuutoksen syitä ja taustoja 15. tammikuuta ilmestyvässä ensimmäisessä jaksossa, minkä jälkeen uusi, parinkymmenen minuutin videocast-jakso on nähtävissä aina kahden viikon välein.  

Toisessa jaksossa Seinäjoen yhteiskoulun rehtori Jari Noponen tuo esiin rehtorin roolia liikunnallisen toimintakulttuurin johtamisessa. Miten koulun rakenteita muutettiin, että henkilöstö ja oppilaat saatiin mukaan rakentamaan liikkuvampaa arkea?  

Kaksi viikkoa myöhemmin kuullaan konkreettisia esimerkkejä koulupäivän liikunnallistamisesta Savitaipaleelta. Europaeuksen koulun luokan- ja liikunnanopettaja Kirsi Lavikka vie mukanaan toiminnalliselle oppitunnille ja kertoo, millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu. 

Viimeisen videocast-jakson aiheena on paljon puhuttu kännykkäkielto – lakiuudistus, joka säädettiin samaan aikaan liikunnallistamislain kanssa, mutta joka tuli voimaan vuotta aikaisemmin. Videossa Kangasniemen Kankaisten koulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Hanna Kiviaho kertoo, miten kännykkäkielto käännettiin mahdollisuudeksi ottamalla oppilaat mukaan muutoksen tekijöiksi.   

Lain nimessä liikkeelle -sarjan kaikissa jaksoissa isäntänä toimii Ylöjärven Siltatien yhtenäiskoulun rehtori, Tapio Ala-Rautalahti. Hän kertoo oppineensa videoita tehdessään paljon uutta ja olevansa vaikuttunut haastateltavien oman alansa asiantuntijuudesta ja jaksojen monipuolisuudesta.   

• Jaksoissa on tuotu hyvin esille, miten liikunnallistamisen tavoitetta voidaan soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja toteuttaa koulun omalla tavalla.  

Niin Kirsi Naukkarinen kuin Tapio Ala-Rautalahtikin haluavat korostaa lakiuudistuksen perimmäistä syytä.  

• Sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen parantaa keskittymistä, oppimista, hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, Naukkarinen kiteyttää.  

Ala-Rautalahti antaa vielä kolme syytä klikata Lain nimessä liikkeelle -sarjaan YouTubessa:  

1. Sarja on äärimmäisen ajankohtainen. Lakiuudistus astuu voimaan 1.8.2026. Mitä se tarkoittaa sinun koulussasi? 

2. Erilaiset näkökulmat aktiivisuuden edistämiseen tuodaan sarjassa hyvin esille.  

3. Sarjassa haastatellaan koulumaailman todellisia asiantuntijoita, jotka tuovat asioita esille konkreettisesti oman työnsä kautta.  

Lain nimessä liikkeelle on videocast-sarja Liikunnan aluejärjestöiltä erityisesti rehtoreille ja opetushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä perusopetuslain muutoksista ja tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakia voi toteuttaa käytännössä juuri teidän koulunne arjessa. 
Sarja on toteutettu osana Lisää liikettä -hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.   

*) Lakimuutos säädettiin 23.5.2025 ja se astuu voimaan 1.8.2026:  
”Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.” (Perusopetuslaki, Opetuksen tavoitteet)   

Jakso 1: Lain nimessä liikkeelle: Miksi liikunnallinen elämäntapa kirjataan perusopetuslakiin?

Hyvä vastaaja,

Olen liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistosta ja teen pro gradu -tutkielmaa, jonka aiheena on kuntien ja urheiluseurojen välinen viestintä. Päätehtävänäni on selvittää, millaisia kokemuksia kuntien ja urheiluseurojen edustajilla on viestinnästä ja miten vastaajien näkemykset eroavat toisistaan.

Ilmiötä tutkitaan kyselyllä, johon pyydän teitä vastaamaan 30.1.2026 mennessä. Vastaaminen vie aikaa vain noin kymmenen minuuttia. Vastaaminen on vapaaehtoista.

Tutkimuksessa ei kysytä henkilötietoja ja vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastauksia käsittelee ainoastaan tutkielman tekijä. Tutkielma julkaistaan vuoden 2026 aikana Jyväskylän yliopiston sähköisessä JYX-julkaisuarkistossa (https://jyx.jyu.fi/), mikä mahdollistaa tutkimustiedon saavutettavuuden. Kerätty aineisto hävitetään vuoden 2026 loppuun mennessä.

Suuri kiitos ajastasi ja arvokkaasta panoksestasi tutkimukseen!

Ole minuun yhteydessä sähköpostitse, mikäli haluat lisätietoja tutkimuksesta.

Ystävällisin terveisin,

Nella Tuuri

nella.m.tuuri@student.jyu.fi

Urheiluseurojen kyselyn linkki (webropol.com)

Kuntien kyselyn linkki (webropol.com)

🔹 Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouni Lintu
🔹 Varapuheenjohtajana jatkaa Marjo Siintomaa-Toljander
🔹 Hallituksessa jatkavat Ari Niskanen, Jutta Kurki ja Jaakko Sivonen.

Toimintasuunnitelman painopisteinä ovat liikkeen lisääminen kaikissa ikäryhmissä, seurojen elinvoiman vahvistaminen, kuntayhteistyön syventäminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden osoittaminen.

Kokouksessa esiteltiin myös Pokalin uusi strategia, joka on uutisen lopussa liitteenä.

Kiitämme lämpimästi Maija Törmästä hänen 19 vuoden mittaisesta hallitustyöstään ja tärkeästä panoksestaan Pohjois-Karjalan Liikunnan hyväksi.

Karjalainen.fi: Pohjois-​Karjalan Liikunta sai uuden puheenjohtajan – Maija Törmänen päätti pitkän taipaleensa Pokalissa (juttu vain tilaajille)

Esimerkiksi urheilun ja liikunnan saralla on paljon toki jo tehtykin sen eteen, että kaikki pääsisivät kokemaan liikkumisen ilon yhdenvertaisesti. Tehtävää kuitenkin vielä riittää, ja muutos tehdään yhdessä. Me Pokalissa (Pohjois-Karjalan Liikunta ry) ja JoMonissa (Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry) näemme tämän asian positiivisena mahdollisuutena vahvistaa yhdenvertaisuutta konkreettisin toimin.

JoMoni ry on järjestänyt jo 2010-luvun alusta lähtien vuosittaista Meille saa tulla –jalkapalloturnausta, joka on rasisminvastainen ja kulttuurien monimuotoisuutta näkyväksi tekemä urheilutapahtuma. Lisäksi JoMoni pyörittää jalkapallokerhoa, jonka toiminnan ohella vahvistetaan keskinäistä vuorovaikutusta ja kaksisuuntaista kotoutumista eri väestöryhmien kesken. Pokalilla on käynnistynyt elokuussa 2025 ”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyväksi osaksi Pohjois-Karjalan urheiluseurojen toimintaa” -hanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa urheiluseurojen ja kuntien osaamista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä liikunta- ja urheilutoiminnassa.

Hankkeen aikana toteutetaan koulutuksia osaamisen kehittämisen tukemiseksi sekä tarjotaan tukea seuroille ja kunnille muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa. Lisäksi hankkeessa on mahdollista myöntää seuroille taloudellista tukea esimerkiksi uusien harrasteryhmien käynnistämiseen.

Kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10.12. tehdään kaikki jotain sen eteen, että pohjoiskarjalainen liikunta ja urheilu säilyy ja on jatkossa entistä saavutettavampi iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, vammasta, asuinpaikasta tai muusta ominaisuudesta tai taustatekijästä huolimatta!

Tämä kirjoitus on julkaistu osana Itä-Suomen ETNOn haastekampanjaa Sanat ovat tekoja. Kampanja haastaa itäsuomalaisia toimijoita puhaltamaan hyvää ilmaa keskustelukulttuuriin ja vahvistamaan hyvien väestösuhteiden toteutumista alueellamme.

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Pohjois-Karjalan työllisyysalue

Seurabarometri 2025 tarjoaa seurojen omaan arvioon perustuvan kokonaiskuvan suomalaisen seuratoiminnan tilasta. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi yhteensä 980 seuraa, ja kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka liittyivät muun muassa hallintoon, talouteen, valmennukseen, viestintään ja vastuullisuuteen. Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen ja laaja kuva seurojen kokemista vahvuuksista sekä niistä kohdista, joissa tarvitaan tukea tai kehittämistä. Tämä tiedote kokoaa Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n alueen keskeiset tulokset.

Pohjois-Karjalan alueelta kyselyyn vastasi 52 seuraa, mikä on 50 prosenttia alueen jäsenseuroista. Vastausten keräysaika oli 8.9.–30.9.2025. Kyselyyn saattoi vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten, ja osa seuroista käsitteli kysymyksiä yhdessä hallituksessaan. Kartoitus sisälsi 22 kohtaa, jotka liittyivät hallintoon, talouteen, viestintään, olosuhteisiin ja vastuullisuuteen.

Pohjois-Karjalan Liikunta ry – keskeiset alueelliset nostot

Poikkeuksellisen vahva yhteisöllisyys ja matala kynnys tulla mukaan.
Pohjois-Karjala sijoittuu tässä valtakunnallisesti parhaiden joukkoon. Seurat kokevat, että toimintaan on helppo tulla uutena harrastajana tai vapaaehtoisena. Talkoo- ja yhteishenki koetaan vahvaksi, ilmapiiri hyväksi ja toiminta turvalliseksi. Tämä erottaa alueen positiivisesti monista muista maakunnista.

Olosuhteet koetaan keskimäärin paremmiksi kuin monilla muilla alueilla.
Seurat kokevat käytössään olevat olosuhteet ja vuorot usein riittäviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Tämä tukee harrastajamäärien kasvua ja mahdollistaa monipuoliset ryhmätoiminnat myös pienissä kunnissa. Hyvät olosuhteet auttavat suuntaamaan seurojen energiaa kehittämiseen eikä olosuhteiden jatkuvaan varmistamiseen.

Hallinnon ja strategiatyön rakenteellinen heikkous.
Alueen seuroissa korostuu strategian puuttuminen tai sen heikko tunnettuus. Hallituksen rooleissa koetaan epäselvyyttä, ja keskeisten henkilöiden poistumiseen ei aina ole varauduttu. Hallinnon osaamisen haasteet näkyvät erityisesti pienissä ja keskisuurissa seuroissa, mikä muodostaa riskin toiminnan kehittymiselle.

Viestintä ja ohjaajapolut vaativat systemaattista tukea.
Monilta seuroilta puuttuu viestintä- ja markkinointisuunnitelma, eikä osaamista näillä alueilla koeta riittäväksi. Lisäksi harvassa seurassa on selkeät valmentaja–ohjaajapolut, mikä voi vaikeuttaa nuorten toimijoiden sitoutumista.

– Kyllä Pohjois-Karjalassa edelleen näkyy vahva talkoohenki. Vaikka kuormitus yksittäisille henkilöille on usein kova, on seuroissa edelleen kova tahto tehdä isojakin asioita yhdessä. Tästä kertoo alueella säännöllisesti järjestettävät oikeasti isot urheilutapahtumat. Ei se ilman talkoohenkeä ja hyviä olosuhteita synny. Toisaalta vastuun jakautuminen vain harvoille näyttäisi vaikuttavan niin, ettei strategiatyöhön ehkä kuitenkaan ole ollut aikaa, toteaa aluejohtaja Tomi Pyylampi, Pohjois-Karjalan Liikunta ry.

Lisätietoja antaa:

Tomi Pyylampi

Sähköposti: tomi.pyylampi@pokali.fi

Puhelin: 040 773 9243

Uutinen 4.12. - Lähes tuhat liikunta- ja urheiluseuraa vastasi Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometriin

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Kartoituksesta selviää, että suurin osa seuroista kokee toimintansa tasa-arvoiseksi, turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Monet seurat arvioivat myös jäsenmääränsä lisääntyneen ja muun muassa tyttöjen ja naisten osallistumisen toimintaansa kasvaneen. Viestintä- tai markkinointisuunnitelma on käytössä vain pienellä osalla seuroista ja vapaaehtoisten määrä koetaan riittämättömäksi. Lisäksi strategian ajantasaisuus sekä valmentaja- ja ohjaajapolkujen tunnistaminen tai niiden olemassaolo on vaihtelevaa.

Aineistoa hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämistyössä että aluejärjestöjen tarjoamien palvelujen ja koulutusten suuntaamisessa seurojen tueksi. Tulokset auttavat hahmottamaan valtakunnallisesti ilmiöitä, jotka näkyvät seuratoiminnan arjessa ja toisaalta myös uusia signaaleja, jotka kertovat muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kaikki vastaukset on käsitelty kootusti tilastollisessa muodossa, eikä yksittäisiä seuroja voi tunnistaa.

Seurojen omaan arvioon perustuva tilannekatsaus

Seurat arvioivat toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, sillä 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. 88 prosenttia seuroista kokee seuratoiminnan turvalliseksi ja 76 prosenttia seuroista arvioi, että seuratoimintaan mukaan tuleminen on helppoa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa ja 83 prosenttia seuroista pitää talouttaan vakaana ja

vastuullisesti hoidettuna. Lisäksi 89 prosenttia seuroista koki osallistumismaksunsa kohtuullisiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toimivaksi koettu seurayhteisö sekä aktiivinen talkootoiminta.

Seurojen viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisuus muodostivat selkeimmän tuen tarpeen, sillä markkinointisuunnitelma on käytössä 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. 68 prosenttia seuroista on kuitenkin vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelman työstöön. Vapaaehtoisten riittävyys on monelle seuralle haaste, sillä vain 19 prosenttia vastanneista kokee vapaaehtoisten määrän olevan riittävä. Valmentaja- ja ohjaajapolku on 30 prosentilla seuroista. Strategiatyö on seuroissa osittain kunnossa, sillä 46 prosenttia seuroista kokee strategiansa olevan ajantasainen. Lisäksi 56 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita tuesta oman strategiansa kehittämiseen.

Seurojen toiminnassa on nähtävissä maltillista kasvua useilla osa-alueilla. 40 prosenttia seuroista näkee jäsenmääränsä kasvaneen, 39 prosenttia arvioi lasten määrän toiminnassaan kasvaneen ja 36 prosenttia kokee naisten ja tyttöjen osallistumisen toimintaan kasvaneen. Taloudellisten resurssien osalta 62 prosenttia seuroista kokee tilanteen pysyneen ennallaan, kun taas 24 prosenttia arvioi resurssien kasvaneen. 54 prosenttia seuroista arvioi vapaaehtoisten määrän pysyneen samana ja 17 prosenttia ilmoitti vapaaehtoisten määrän kasvaneen. Soveltavan liikunnan ja urheilun järjestämiseen liittyy epävarmuutta, sillä 52 prosenttia vastanneista seuroista ei osaa arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen on keskittynyt isoille seuroille, sillä pienet seurat hakevat avustuksia selvästi harvemmin. Lisäksi kunta-avustuksia haetaan selkeästi eniten.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

- Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

- Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243, tomi.pyylampi@pokali.fi

- Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

- Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

- Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet pj. Markku Siponen 0445441766

Suomen Liikunnan Alueet pääsihteeri Heidi Pekkola 0401304530

Soveltavalla liikunnalla ja paraurheilulla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden toimintaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan tai urheiluun. Heille suunnattu toiminta vaatii soveltamista ja erityisosaamista.

Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa yhtä suurta kohderyhmää kuin lapset ja nuoret.

Yhteistyö avainasemassa myös soveltavassa liikunnassa

Vuoden 2024 selvityksen mukaan noin puolet Suomen kunnista määrittelee toiminnan suunnittelussa soveltavan liikunnan tavoitteet ja resurssit. Myös urheilu- ja liikuntaseuratoiminnan piirissä soveltava liikunta ja paraurheilu on vielä melko vähäistä.

Lappeenranta toimii hyvänä esimerkkinä soveltavan liikunnan huomioimisesta. Tarjolla on sovellettua liikuntaneuvontaa ja sen on suunnattu vähän liikkuville tai liikkumattomille henkilöille, joiden liikunta vaatii soveltamista vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi.

”Avainasemassa on yhteistyö hyvinvointialueen toimijoiden ja muiden palveluun ohjaavien tahojen kanssa”, tiivistää soveltavan liikunnan ohjaaja ja Myö liikutaa - mielellään! -hankekoordinaattori Jenni Lehti Lappeenrannan kaupungilta

Soveltavan liikunnan valmentajista ja ohjaajista on pulaa

Soveltavan liikunnan kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, valmentajien ja ohjaajien määrän lisääminen sekä soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvien ohjautuminen palveluiden pariin ovat tunnustettuja kehityskohteita, joihin paneudutaan liikuntaneuvontakoulutuksen lisäksi myös Liikkeellä kuntoon -hankkeessa.

Liikkeellä kuntoon -hanke on yhteistyöhanke, jossa Suomen Paralympiakomitea ja neljä liikunnan aluejärjestöä tekevät tiivistä yhteistyötä soveltavan liikunnan aseman ja yhdenvertaisen liikkumisen edistämiseksi alueellisesti eri painopistein.

Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja paraurheilua.  

”Pohjois-Karjalassa on jo aiemmin erityisesti yhdessä urheiluseurojen kanssa lähdetty laajentamaan soveltavan liikunnan tarjontaa. Työ on kuitenkin vielä kesken, joten on mahtavaa päästä jatkamaan työtä Liikkeellä kuntoon -hankkeen puitteissa.” – lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen Pohjois-Karjalan Liikunnalta.

Hankkeen toteuttajina ovat Suomen Paralympiakomitea, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa hallitusohjelman mukaista liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.  

Yhteystiedot:

Roosa-Maria Turunen

lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, soveltavan liikunnan vastaava

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

roosa-maria.turunen@pokali.fi

puh. 050 340 6549

Wienin Suomi-koulussa kaksikielisiä lapsia opettava Terhi Korhonen kertoo löytäneensä Jekku-jänön materiaalit etsiessään liikuntaleikkivinkkejä, jotka soveltuvat myös suomen kielen opetukseen.

– Meillä Jekku-jänön kirjeet luetaan ulkona, jonka jälkeen lapset lähtevät innoissaan sisälle etsimään Jekku-jänöä ja yhteisiä puuhia. Lasten suosikkeihin kuuluvat erilaiset hyppelytehtävät yhdistettynä pienen temppuradan rakentamiseen. Heidän mielestään Jekku-jänön seikkailupäivä on ollut kaikista kivoin Suomi-koulupäivä. Tosin vähän jännäkin, koska lapset saivat kiivetä pöydälle, Korhonen kertoo.

Liikkumisen ja motoristen taitojen oppimisen lisäksi lapset oppivat Jekku-jänön kanssa uusia sanoja. Hypyissä lapset oppivat helposti eteen-sivulle-taakse sekä alla-päällä-yllä-alla-termejä.

– Uskaltaminen ja osaaminen sekä onnistumisen ilo näkyvät. Kaikki ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja yrittämään, iloitsee Korhonen.

Jekku-jänö innostaa eri-ikäisiä lapsia

Satu Heikkinen on käyttänyt Jekku-jänön materiaaleja Oulussa sijaitsevassa Saarelan päiväkodissa jo kolme vuotta. Jekku-jänön touhuihin osallistuvat innokkaasti kaikenikäiset lapset. Alle kolmevuotiaat nauttivat omista musiikkihetkistä, kun taas isompien lasten kanssa hyödynnettiin uusia liikunnallisia tunnetaitokortteja. Materiaaleja on hyödynnetty niin sisällä kuin ulkoillessa. Saarelan päiväkodissa Jekku-jänön kaverina pyörii myös Nekku.

– Jekku-jänön materiaalit ovat loistavia, koska niihin on tehty helposti havainnollistavat kuvat ja ohjeet. Rakenne on valmis paketti, johon vain heittäytyä mukaan. Sisältöjä voi helposti myös muokata omalle ryhmälle sopivaksi. On ollut ihana seurata, miten aremmat lapset katselevat ensin ja lähtevät hiljalleen mukaan yhteisiin Jekku-jänön liikuntahetkiin, Heikkinen toteaa.

Heikkinen on tehnyt yksikköön myös oman Jekku-jänö-kansion, josta löytyy kaikki tuotetut materiaalit. Ideana on ollut, että kuka tahansa voi napata helposti ideoita päivän puuhiin.

Liikettä arkeen ja lapsen omaan tahtiin

Korhonen ja Heikkinen pohtivat, että Jekku-jänön materiaaleilla liike ja oppiminen voidaan tuoda osaksi arjen hetkiä, ei vain seikkailuviikon aikana. Korhonen motivoi perheitä liikkumaan yhdessä myös kotona sekä harjoittelemaan suomen kieltä. Heikkinen puolestaan hyödyntää Jekku-jänön materiaaleja retkillä ja liikkumisen kannustimena on Jekku-jänö-julisteet, joihin lapset kiinnittävät porkkanoita suoritusmerkkeinä.

Molemmat kasvattajat nostavat esille myös turvallisen ja kannustavan ympäristön merkityksen.

– Aikuisen pitää olla motivoitunut ja kannustaa lapsia mukaan liikuntaleikkeihin, Heikkinen toteaa.

– On tärkeää antaa lapsilla aikaa. Aikaa kerrata, palata jo tehtyihin asioihin ja antaa jokaisen lapsen kehittyä omaan tahtiinsa, lisää Korhonen.

Jekku-jänön terveisiä Wienistä

– Ei haittaa, jos ei osaa! Kokeillaan uudestaan! ovat Korhosen ja hänen ryhmänsä terveiset Suomeen.

Yhteisen tekemisen, liikkeen ja ilon kautta lapset oppivat sekä uusia sanoja että taitoja. Lisäksi Jekku-jänöstä on tullut tuttu ja rakas hahmo monessa ryhmässä, niin myös Wienissä.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Minttu Koivumäki

Liikkeellä kuntoon -hankkeen työryhmä vieraili 6.-7.11. Tampereella järjestetyillä Apuvälinemessuilla sekä soveltavan liikunnan ja paraurheilun lajimahdollisuuksia esitelleessä Liikuntamaassa.

Tapahtumien ohessa kokoonnuimme myös kiinnostavien ja herättävien sisältöjen pariin kuntien soveltava liikunnan työseminaariin. Puheenvuoroissa asiantuntijat nostivat esille ja soveltavaa liikuntaa, esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä näiden parissa tehtävää työtä laajasti eri näkökulmista.

Aiheinamme olivat mm. soveltavan liikunnan tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen, soveltavan liikuntaneuvonnan tila ja yhteistyö toimijoiden välillä, soveltavan liikunnan alueellinen koordinointi, liikuntaetuuksien kriteerit lääkäreiden kanssa yhteistyössä Seinäjoella, Reittis-sivusto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelutarjotin, saavutettava viestintä sekä esteettömyyskuvailut ryhmätyöharjoituksineen. Seminaarin sisältö vastasi kaikilta osin erittäin hyvin Liikkeellä kuntoon -hankkeen tavoitteiden edistämistä, jokainen mukana oleva liikunnan aluejärjestö sai runsaasti eväitä sekä omaan alueelliseen kehittämistyöhön että valtakunnallisesti edistettäviin toimintamalleihin. Tapaaminen kasvokkain lujitti myös entisestään hanketyöryhmän vahvaa yhteistyöhenkeä.

Seminaarin avasi kuntien soveltavan liikunnan koordinaatioryhmän puheenjohtaja Hilkka Pöyhönen. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana seminaarissa oli toimintakyky-yksikön asiantuntija Sari Kivimäki.

Liikkeellä kuntoon on yhteistyöhanke yhdenvertaisen liikkumisen edistämiseksi

Liikkeellä kuntoon -hankkeessa kehitetään soveltavan liikunnan ja paraurheilun toimintaa alueellisesti. Tärkeimpänä tavoitteena on parantaa toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja paraurheilua.  

Hankkeen toteuttajina ovat Suomen Paralympiakomitea, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa hallitusohjelman mukaista liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Eteenpäin katsovien ja hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen tuloksena kokouksessa päätettiin aloittaa yhteinen liikkeen ja liikunnan lisäämisen ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on määrittää aluejärjestöjen tekemä työ ihmisten liikuttamiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi - koko elämänkaarella, koko Suomessa. Tässä työssä tärkeää ovat kumppanuudet niin kuntien, maakuntien, hyvinvointialueiden kuin valtakunnallisten toimijoiden ja muiden järjestöjen suuntaan. Lisäksi tärkeänä painopisteenä on vastaisuudessa seurojen tukeminen, painottuen erityisesti seurojen hallintoon, vastuullisuuteen sekä paikalliseen kehittämiseen.

Tilaisuus oli jatkoa viime kevään aluejohdon neuvottelupäiville, jossa aluejärjestöt kirkastivat valmiutensa kasvattaa rooliaan liikkeen ja liikunnan edistäjinä. Aluejärjestöt määrittelevät itse konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla vastaavat tähän haasteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta.

”Liikunnan aluejärjestöillä on vahva yhteinen tahtotila ja suunta liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan sekä ihmisten toimintakyvyn edistämiseksi. Yhteistyön tiivistämisen ja toisaalta alueellisen ammattitaidon sekä toimintaympäristön tuntemuksen yhdistämisellä syntyy vahvempi vaikutus. Kiitos kaikille liikunnan aluejärjestöille erinomaisesta keskustelusta ja ennen kaikkea siitä arvokkaasta työstä, jota teette liikkeen lisäämiseksi lähellä ihmisiä”, kommentoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Ohjelmatyö käynnistyy heti ja tavoitteena on saada valmista alkuvuodesta 2026.

Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikolta tunnustusta aluejärjestöjen työlle

Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, joka nosti esiin ajankohtaisina yhteiskunnallisina haasteina ihmisten toimintakyvyn ja terveyden sekä talouden. Nämä haasteet hän linkitti vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja kannusti aluejärjestöjä käyttämään vahvuuksiaan haasteeseen vastaamisessa.

"Teillä on paras mahdollisuus juurruttaa ja koordinoida liikkeen lisäämistä ja liikunnan edistämistä, koska te toimitte lähellä ihmisiä ja teillä on yhteydet kuntiin. Te tunnette alueellisen toimintaympäristön kaikista parhaiten", hän antoi tunnustusta aluejärjestöjen työlle.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, puheenjohtaja Markku Siponen, puh. 044 544 1766 ja pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Työsuhdepyörä on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista henkilöstöeduista Suomessa. Se on edistänyt työmatkaliikkumista, lisännyt hyvinvointia ja tuonut työntekijöille merkittäviä säästöjä verovapauden ansiosta. Nyt tilanne muuttuu: hallitus on päättänyt esittää, että verovapaus päättyy vuoden 2026 alussa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että itse pyöräetu ei katoa mihinkään.

Hallitus päätti maanantaina 22.9.2025 esittää eduskunnalle, että työsuhdepyörien verovapaus päättyy 1.1.2026 alkaen. Päätös liittyy hallituksen linjaukseen, jonka mukaan 24.4.2025 jälkeen tehtyihin sopimuksiin ei enää sovelleta verovapautta.

Tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa:

• Ennen 24.4.2025 tehdyt sopimukset säilyttävät verovapauden sopimuskauden loppuun asti.

• 24.4.2025 jälkeen tehdyt sopimukset muuttuvat veronalaisiksi 1.1.2026 alkaen.

Pyöräetu jatkuu, vaikka veroetu loppuu

Vaikka verovapaus poistuu, pyöräetu itsessään jatkuu. Se on edelleen työnantajan tarjoama tapa hankkia pyörä leasing-mallilla tai muulla järjestelyllä ilman suurta kertamaksua. Pyöräetu on jatkossakin tehokas tapa saada pyörä nopeasti käyttöön ja tukee arjen liikkumista. Pyöräedun avulla voi välttää suuren kertainvestoinnin ja huoltopalvelut voivat olla joissain tapauksissa mukana sopimuksessa. Pyöräily on myös keino lisätä sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista ja myös vähentää sairauspoissaoloja. Tähän asti veroetu on ollut lisäbonus, mutta ei koko edun ydin.

Mitä muutos merkitsee työntekijälle?

Työsuhdepyörän arvo lisätään verotettaviin ansiotuloihin vuoden 2026 alusta, jos sopimus on tehty 24.4.2025 jälkeen. Kuukausikustannukset nousevat verotuksen vuoksi, mutta silti monelle etu jää houkuttelevaksi tavanomaiseen pyöränostoon verrattuna. Jos sopimus on tehty ennen 24.4.2025, veroetu säilyy koko sopimuskauden ajan.

Mitä muutos merkitsee työnantajalle?

Pyöräetu säilyy edelleen työhyvinvointia tukevana henkilöstöetuna, vaikka sen verohyöty heikkenee. Työnantajilla on mahdollisuus käyttää etua houkuttelevuuden lisääjänä, etenkin jos halutaan tukea työntekijän fyysistä aktiivisuutta, sekä kestävää liikkumista. Verotuksen muutoksen jälkeen työnantajien kannattaa viestiä työntekijöille selkeästi, että pyöräetu ei katoa, vaikka veroetu loppuukin.

Vuoden 2026 alusta työsuhdepyörän verovapaus poistuu uusilta sopimuksilta, mutta pyöräetu itse jatkuu entiseen tapaan. Pyöräetu on edelleen kustannustehokas tapa hankkia laadukas pyörä.

Vaikka veroedun loppuminen muuttaa kustannuslaskelmia, pyöräetu säilyttää paikkansa yhtenä parhaista tavoista lisätä liikkumista ja työntekijöiden arjen sujuvuutta.

Tekstin on kirjoittanut Pokalin terveysliikunnan kehittäjä Katri Hirvonen.

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020).

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta.

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen.

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen.

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä.

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta

*

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lisätietoa sivustosta Roosa-Maria Turunen / roosa-maria.turunen@pokali.fi 

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90.

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381.

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus.

Hanke kokoaa alueellisen tuntemuksen ja osaamisen sekä kehittää uudenlaisia yhteistyömalleja, joilla parannetaan soveltavan liikunnan ja paraurheilun asemaa Suomessa. Parhaimmiksi todetut toteutustavat jalkautetaan valtakunnallisesti kaikkien liikunnan aluejärjestöjen käyttöön.

Hanke on osa hallitusohjelman mukaista liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Hankkeen tärkein tavoite on yhdenvertaiset mahdollisuudet liikuntaan

Liikkeellä kuntoon -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja paraurheilua. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueellista tarjontaa lisätään, olemassa olevien palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja aluejärjestöjen paikallisesta toiminnasta sekä asiantuntijoiden palveluista viestitään näkyvämmin.

– Alueellisella koordinoinnilla etsitään ratkaisuja kysynnän ja tarjonnan ongelmaan. Hanke luo uudenlaista yhteistyötä ja toimintamalleja, jotka hyödyttävät tuhansia liikkujia ympäri Suomea ja edistävät yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia kaikille, sanoo Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Hilkka Pöyhönen.

Soveltava liikunta ja paraurheilu ovat kiinteä osa liikunnan aluejärjestöjen toimintaa

Yhdenvertaiset mahdollisuudet liikuntaan ja liikkumiseen ovat aluejärjestöjen toiminnan ydin. Liikkeellä kuntoon -hankkeessa soveltavan liikunnan ja paraurheilun kokemusasiantuntijoiden tieto on kehitystyön lähtökohtana.

Paikallistuntemus ja alueelliset painotukset hankkeen erilaisissa toteutus- ja toimintatavoissa ovat liikunnan aluejärjestöjen vahvuuksia. Jokainen hankkeessa mukana oleva alue vastaa oman alueensa kehittämistyöstä ja hankkeen myötä parhaat tavat ja toiminnot jaetaan valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

– Ymmärrys toimintarajoitteisten asiakkaiden tarpeista ja paikallisten liikuntapalvelujen kehittäminen niiden pohjalta on hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Yhteistyöllä kuntien ja aluejärjestöjen kanssa voimme varmistaa, että liikuntamahdollisuudet ovat saavutettavissa ja vastaavat todellisiin tarpeisiin, toteaa soveltavan liikunnan asiantuntija Tiina Siivonen Suomen Paralympiakomiteasta.

Valtakunnallinen vaikutus alkaa alueellisesta kehittämisestä

Hankkeesta vastaa valtakunnallinen asiantuntijajärjestö Suomen Paralympiakomitea, joka edistää vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja tukea tarvitsevien henkilöiden liikunta- ja urheilumahdollisuuksia sekä koordinoi ja kehittää paraurheilua sekä soveltavaa liikuntaa Suomessa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2025–31.12.2026 yhteistyössä neljän alueellisen liikuntajärjestön kanssa. Parhaat toimintamallit siirretään valtakunnallisesti kaikkien aluejärjestöjen käyttöön tuhansien toimintarajoitteisten liikkujien hyödyksi.

• Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) keskittyy soveltavan liikunnan ja paraurheilun verkostoyhteistyön vahvistamiseen osana Rajattomasti liikuntaa -kumppanuusverkostoa.

• Pohjois-Karjalan Liikunta (Pokali) panostaa ohjaajien ja valmentajien löytämiseen ja kouluttamiseen sekä soveltava liikunta ostopalveluna -testaukseen muissa kunnissa.

• Pohjois-Savon Liikunta työstää soveltavan liikunnan toimijaverkostoa, käynnistää liikunnan apuvälinevuokraamon ja järjestää ohjaajakoulutuksia.

• Päijät-Hämeen Liikunta (PHLU) koordinoi alueen liikuntaneuvonnan kehittämistyötä ja integroi soveltavan liikunnan mukaan liikuntaneuvonnan kokonaisuuteen inkluusioperiaatteella. PHLU tukee myös lasten ja nuorten osallistumista lajikokeiluihin ja tapahtumiin.

Neljän aluekumppanin lisäksi hankkeessa seurataan ESR+ tuetun Kainuun Liikunnan Liekki-hankkeen tuloksia.

Alkuperäinen uutinen julkaistu 18.8.2025 Suomen Paralympiakomitean sivuilla.

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-testeihin. 

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

*

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinto jaetaan seuralle, joka toimii innostavan ilmapiirin ja hyvän yhteishengen edistämiseksi. Tänä vuonna Tähtiseura-palkinnon painopisteenä on monipuolinen harrastaminen ja lapsilähtöisyys. Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinnon arvo on 5 000 euroa. Palkinnon lahjoittaa Gasum. Pääpalkinnon lisäksi Olympiakomitea jakaa 14 alueellista Gasumin lahjoittamaa 1 000 euron kannustuspalkintoa. 

Palkintoja voivat hakea kaikki Tähtimerkin lunastaneet tai Tähtiseura-laatuohjelmassa mukana olevat lasten ja nuorten urheiluseurat. 

Aikuisten Tähtiseura -palkinto jaetaan seuralle, joka luotsaa monipuolista liikkumista ja harrastamista eri ikäisille ja tasoisille aikuisliikkujille. Tänä vuonna palkinnon painopisteena on erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen. Lisäksi seurassa vallitsee hyvä yhteishenki ja harrastajien toiveet huomioidaan toimintaa organisoidessa. Aikuisten Tähtiseura -palkinto on arvoltaan 3 000 euroa. Palkintoa voivat hakea kaikki Aikuisten Tähtiseura -merkin lunastaneet seurat. 

Fiksu seura -kilpailussa palkitaan seura, joka on luonut ympäristöystävällisiä toimintamalleja seuratoimintaa varten. Tänä vuonna valinnassa painotetaan treeneihin kulkemista liikkuen ja jäsenistön aktivointiin liittyviä toimintatapoja. Kestävään kehitykseen kannustavan Fiksu seura -palkinnon arvo on 2 000 euroa. Palkintoja voivat hakea kaikki urheiluseurat.  

Teksti Suomen Olympiakomitean sivuilta: Hae vuoden 2025 seurapalkintoja elokuun aikana! | Olympiakomitea

Palkintojen kriteerit ja hakulinkit

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki Pokalin Sovittelu-sivulle

Lisätietoja voit kysyä seurakehittäjä Jouni Lehtimäeltä:

• jouni.lehtimaki@pokali.fi

• p. 050 399 5508

Eduskunta hyväksyi 29.4.2025 lakimuutoksen, joka koskee puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksen oppitunneilla. Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi myös hallituksen esityksen siitä, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita.

Mobiililaiterajoitukset tulevat lakisääteisiksi jo 1.8.2025, jolloin ne on oltava kirjattuina kunkin peruskoulun järjestyssääntöihin. Liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskeva säännös astuu voimaan vuotta myöhemmin, 1.8.2026 (perusopetuslaki, 2 pykälä, 2 momentti).

Liikunnallisen elämäntavan säännöksen tavoitteena on 

• edistää lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja perusopetuksen  aikana

• tukea ja parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia

• vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja peruskoulujen toimintakulttuurissa ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona. 

Lisätietoja muutoksesta tämän linkin kautta.

Mikäli teidän koulunne tarvitsee tukea lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, ole yhteydessä lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turuseen (roosa-maria.turunen@pokali.fi). 

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä. 

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia 

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön. 

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet. 

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.  

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa 

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.  

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla. 

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa 

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän. 

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.

-            Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula.

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä.

-            Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää. 

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti).

-            Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulu ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen tuottamat Move!-vinkkipankki-videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia.

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

*

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi

Peruskouluikäisillä liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuuksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna, mutta lukiolaisilla tilanne on hieman parantunut vuoteen 2020 verrattuna. Pojat liikkuvat yleisemmin suosituksen mukaisesti kuin tytöt, ja pojille kertyy myös rasittavaa liikkumista useammin – vähintään kolmena päivänä viikossa. Samanlainen ero havaitaan myös lukiolaisten keskuudessa.

Liikunnan aluejärjestöt ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisen Lisää liikettä -hankkeen myötä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä yhteistyössä koulujen, kuntien ja muiden sidosryhmiensä kanssa.

Lisää liikettä -hankkeessa rakennetaan ratkaisuja lasten ja nuorten arkeen yhdessä kuntien, varhaiskasvatuksen, koulujen, toisen asteen oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liikunnallista toimintakulttuuria siellä, missä lapset ja nuoret päivittäin ovat.

Toiminta sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten työkaluja kasvatus- ja opetushenkilöstön tueksi, koulutusta esimerkiksi välituntiliikunnan ja oppituntien tauottamisen edistämiseksi sekä alueellisia verkostoja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja vertaistukeen.

Tutustu tarkemmin LIITU-tutkimukseen: https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/

Lisää liikettä -hanketta tekee Pohjois-Karjalassa lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen (roosa-maria.turunen@pokali.fi). 

Palvelu pilotoidaan ja sitä kehitetään vuoden 2025 aikana Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoimalla kehittämishankkeella, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.  Vuoden2025 ajan palvelu on maksutonta. 

Sovittelupyyntölomake

Nyt on hyvä hetki juhlistaa näitä upeita virstanpylväitä liikkumalla ja leikkimällä yhdessä. Pokali on mukana Unelmien liikuntapäivässä Lehmon urheilukentällä. Maksuton koko perheen tapahtuma alkaa klo 10 yhteisellä alkulämmittelyllä, jonka jälkeen voit kiertää vapaasti eri toimintapisteillä. Perheen pienimpiä viihdyttää Jekku-jänö. 

Liikuntaleikkikoulun juhlavuoden kunniaksi on koottu juhlamateriaali, joka sisältää kuusi valmista juhlavuoden Liikuntaleikkikoulun tuntimallia sekä perhetapahtumakortit.

Saat maksuttoman juhlamateriaalin latauslinkin sähköpostiisi vastattuasi ensin muutamaan kysymykseen täällä. https://q.surveypal.com/Liikkari-30v-materiaali

Liikunnan aluejärjestöt ovat kouluttaneet Liikuntaleikkikoulun ohjaajia kaksi vuosikymmentä

Liikuntaleikkikoulu-konsepti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Liikunnan aluejärjestöt ovat kouluttaneet sitä vuodesta 2005 eli jo kaksi vuosikymmentä. ”Liikkari” tarjoaa alle kouluikäisille laadukasta harrastustoimintaa, jossa harjoitellaan liikunnan perustaitoja ja lapsi saa monipuolisen liikuntakokemuksen. Kaikki pienten lasten liikunnan ja perheliikunnan ohjaajat eri toimintaympäristöissä saavat koulutuksesta tärkeää osaamista ja valmiita tuntimalleja.

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

- Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

- Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

- Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

- Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

- Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina. Ole yhteydessä oman alueesi toimijaan ja kysy koulutusta.

Kysy lisää:

Roosa-Maria Turunen, roosa-maria.turunen@pokali.fi, p. 050 340 6549

”Lämmin kiitos liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille, hänen kollegoilleen ja koko hallitukselle siitä, että liikuntaa ja urheilua uhanneet leikkaukset saatiin suurelta osin peruttua. On hienoa huomata, että viestimme muun muassa liikunnan tärkeydestä ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ja sitä kautta koko valtion talouden ja jopa puolustuskykymme kannalta on huomioitu”, kiittää Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Kehysriihestä tullut hieno uutinen oli myös se, että hallitus mahdollistaa monivuotisia tukia liikuntaa edistäville järjestöille, mikä osaltaan vähentää byrokratiaa. Lisäksi Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen osoitettiin pysyvä 5 miljoonan euron tasokorotus, mikä on hieno asia yhdenvertaisen harrastamisen näkökulmasta.

Kehysriihessä poistettu työsuhdepyöräetu sekä kuntien valtionosuuksiin päätetyt säästöt sen sijaan aiheuttavat huolta liikkeen ja liikunnan edistämisen kannalta.

”Tulee muistaa, että kunnat ovat kotitalouksien jälkeen liikunnan ja urheilun suurin rahoittaja, joten nyt täytyy tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, etteivät kuntien leikkaukset kohdistu liikuntaan”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, heidi.pekkola@alueet.fi, puh. 040 130 4530

Tukea saivat Pohjois-Karjalassa:

• Itä-Futsal ry
• Fc Hertta
• Joensuun Curling
• Joensuun Urheiluautoilijat
• JosBa-juniorit
• Karjalan Tennis
• Kontiolahden Kajastus
• Lehmon Pallo
• Vaivion Tarmo
• Ylämyllyn Yllätys

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 2,4 miljoonaa euroa seuratukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 2 461 500 euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri kokoisissa seuroissa järjestämällä harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen toiminnan kautta. Avustusta saaneissa hankkeissa nousee esiin seuratoiminnan monimuotoisuus ja laaja kirjo.

Seuratukea myönnettiin yhteensä 329 hankkeelle. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 518. 

Seuratukea pyritään jakamaan vuosittain mahdollisimman monelle eri seuralle. Myöntöjä harkitessa kiinnitetään jonkin verran huomiota myös siihen, miten hakija on saanut valtionavustusta edellisinä vuosina ja kuinka paljon yhteensä eri vuosina. Tänä vuonna hakemuksia tuli aiempaa vähemmän, joten tätä tarkastelua voitiin hieman keventää. Mukana on yhteensä 81 myöntöä seuroille, joille ei aikaisemmin ole myönnetty avustusta.

Hankkeiden keskinäisessä arvioinnissa on pyritty suosimaan seurojen yhteishankkeita, jotta avustuksen piiriin pääsee useampi seura. Yhteishankkeiden määrä nousi nyt hieman sen oltua kolme edellistä vuotta laskussa. 

- On hienoa, että kaikkiaan 234 hankkeessa pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työ liikunnan drop outin vähentämiseksi jatkuu myös. Olen lisäksi iloinen siitä, että monikulttuurisen toiminnan edistäminen on kasvussa: 103 hanketta sisältää monikulttuurisen toiminnan kehittämistä, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, lisätä toimintaan monipuolisuutta, kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa sekä kokeilla innovatiivisia toimintamalleja. Seuratuen tavoitteena on myös lisätä toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä.

Kaikille hakijoille toimitetaan päätös parin viikon kuluessa. Asiointipalvelun kautta hakeneille päätös toimitetaan asiointipalveluun.

• Myönnetyt seuratukiavustukset 2025

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 9.4.2025 

Lisää liikettä -hankkeessa kohdattiin helmikuussa päättyneellä, vuoden mittaisella hankekaudella yhteensä noin 30 prosenttia enemmän perheitä, kuntien liikuntavastaavia, opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lasten ja nuorten liikuttajia kuin edellisellä hankekaudella. Yli 3500 tilaisuudessa saavutettiin noin 170 000 liikkujaa ja liikuttajaa.   

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä harrastusmahdollisuuksien edistämistä perusasteella on Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. Kehittämistyön tavoitteena on edistää alue- ja kuntatasolla valtakunnallista Liikkuvat -kokonaisuutta, verkottaa kunnan eri hallintokuntia sekä muita toimijoita yhteen liikkumisen edistämiseksi. Liikunnan aluejärjestöt lisäävät eri toimijoiden osaamista liikkuvamman elämäntavan kehittämistyössä.

Kehittämistilaisuudet kiinnostivat

Alueiden järjestämiin yli kahteen tuhanteen verkosto- ja kehittämistilaisuuteen osallistui viime hankekaudella liki 27 000 liikuttajaa, missä kasvua oli edellisestä kaudesta yli 70 prosenttia. Hankepäällikkö Kirsi Martinmäki pitää tätä erityisen merkityksellisenä, sillä osallistujat, kuten varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit ja kuntien työntekijät, ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikkumisessa.

- Jokainen osallistuja kohtaa työssään satoja lapsia ja nuoria tai vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin. Tilaisuuksissa he pääsevät jakamaan kokemuksia ja käytäntöjä toistensa kanssa, ja alueiden lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat voivat tarjota heille työkaluja liikkumisen lisäämiseen, kertoo Martinmäki.

Vuoden onnistumisiin Martinmäki laskee myös varhaiskasvatuksessa jo vankan jalansijan saaneen Jekku-jänön seikkailuviikon. Yhteensä Jekku-jänön mukana seikkaili 1200 päiväkodissa noin 73 000 lasta. Jekku-jänön pomput -biisin tahdissa tanssitaan nyt myös kodeissa Spotifyn välityksellä. Jekku-jänö oli myös mukana YLEn Leikitään Pikku-Kakkosta -kesäkiertueella, joka järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla.

Ihmisiän mittainen sijoitus

Hanketta hallinoivan Hämeen liikunta ja urheilu ry:n aluejohtaja Timo Korsumäen mielestä hyvät luvut ovat sekä osoitus 15 aluejärjestön ja kumppaneiden pitkäjänteisestä työstä koko Suomessa, kuin myös siitä, että lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisestä ollaan monella taholla kiinnostuneita.

Tällä hetkellä Korsumäki näkee lasten liikuntakentässä vahvaa polarisoitumista; toiset lapset liikkuvat harrastuksissa tavoitteellisesti useita kertoja viikossa, toisia on vaikeaa innostaa liikkumaan lainkaan. Hän pohtii, miten seuroja voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoaisivat kaikkia lapsia kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. 

- Hämeen alueella tiedän vain yhden seuran, joka ilmoittaa, ettei se järjestä lainkaan kilpatoimintaa. Siellä harrastajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Kysyntää harrastusryhmille siis olisi, aluejohtaja vinkkaa.

Hankkeessa tehty pitkäjänteinen työ kantaa Korsumäen mukaan kauas, ihmisiän ajan.  

- Kun lapsi oppii liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, maksaa investoitu euro itsensä moninkertaisena takaisin koko elinkaaren ajan - niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle, Korsumäki muistuttaa.

Lisää Liikettä -hanke

• Lisää liikettä -hanketta toteuttaa valtakunnallisesti 15 Liikunnan aluejärjestöä
• Hanketta hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
• Hankkeeseen saatiin viime kaudella tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 650 000 euroa
• 12 kuukauden mittainen hankekausi päättyi 28.2.2025
• Hanke jatkuu myös kaudella 2025-2026
• Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan alueella Roosa-Maria Turunen, roosa-maria.turunen@pokali.fi

Neuvottelupäivillä päätettiin, että olemme valmiita kasvattamaan rooliamme liikkeen ja liikunnan edistäjänä, ja määrittelemme opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla pystymme vastaamaan tähän haasteeseen.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen korosti yhteisen tekemisen kirkastamista: ”Liikunnan aluejärjestöt tekevät paikallista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden paikallistoimijoiden kanssa liikkeen ja liikunnan edistämiseksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen tukemiseksi. Meidän täytyy saada kirkastettua tämä rooli myös valtakunnallisesti.”

Lisäksi päätettiin yhteisten toimintatapojen sekä palvelujen uudenlaisesta kehittämisestä, jotta pystytään toimimaan laadukkaasti kaikkialla Suomessa – myös jatkossa. Keskeisten sidosryhmien kanssa tullaan käymään keskusteluja konkreettisista yhteistyömuodoista. Keskusteluissa todettiin kuntien ja hyvinvointialueiden olevan merkittäviä kumppaneita liikunnan aluejärjestöille seurajäsenpohjan rinnalla.

Aluejohdon neuvottelupäivillä kiitettiin Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n pitkäaikaista aluejohtajaa Aino-Maija Sireniä, joka on toiminut aluejohtajien yhteistyöelimen, aluekollegion, puheenjohtajana. Aluejohtajien puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Mai-Brit Salo.

Joka vuosi heti valtakunnallisen Urheilugaalan jälkeen tammi-helmikuun aikana järjestetään ympäri Suomen 15 maakunnallista Urheilugaalaa.

Maakuntien Urheilugaaloissa juhlistetaan menneen vuoden menestyneitä maakunnan omia urheilijoita, kuntien liikuntatekoja, valmentajien panosta ja tukijoukkojen merkitystä sekä muistellaan kuluneen urheiluvuoden sykähdyttävimpiä hetkiä. Maakuntagaalojen tavoitteena on antaa tunnustusta huipulla oleville ja sinne tähtääville paikallisille urheilijoille sekä liikunnan ja urheilun taustavoimille. Jokaisella alueella jaetaan myös vuoden Elämänurapalkinto ja Veikkauksen UNO-palkinto, joilla halutaan kiittää urheilun mahdollistajia aina ruohonjuuritasolta lähtien.

Yhteensä 15 maakunnallista Urheilugaalaa kerää vuosittain yhteensä tuhansia urheilun ja liikunnan ystäviä juhlistamaan sekä paikallisesti että kansainvälisesti merkittäviä urheilusaavutuksia, ja gaaloissa palkitaan yhteensä satoja urheilijoita sekä taustavaikuttajia olympiaurheilijoista seuratyöntekijöihin.

Elämänura-palkinto myönnetään ansioituneesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta urheilun ja liikuntakulttuurin eteen

Tammikuun lopussa Jyväskylässä juhlittiin Keski-Suomen Urheilugaalaa, jossa Elämänura-palkinto myönnettiin liikunnan moniosaaja Erkki Tervolle, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä urheiluseurojen olosuhdeosaamisen kehittämiseen. Erkki on innovatiivinen oman osaamisensa kehittäjä, jonka voimistelutelinekeksintöjä arvostetaan myös kansainvälisesti. Eläkkeellä olevan telinevoimistelun lehtori Erkki Tervon elämäntyötä on nuoresta saakka ohjannut tärkeä periaate: jokaisella on oikeus onnistua liikunnassa. 

Lue Erkki Tervon tarina tästä linkistä

Pohjois-Karjalan Urheilugaalassa Elämänura-palkinto myönnettiin Väinö H. Bromanille. 

Väinö H. Bromanilla on ollut työtehtävien lisäksi paljon luottamustoimia ja taustahenkilön rooleja liikunnan harrastamisen mahdollistamiseen. Hän on ollut joko itse suoraan tai yrityksen kautta mahdollistamassa esimerkiksi Joensuun Katajan toimintaa Joensuun Katajan Yleisurheilun Tukisäätiön kautta. 

Elämänura-palkittavan elämänlanka on ollut jo tähän asti onnekkaasti pitkä, koska ikää tuli 29.12.2024 mittariin 92 vuotta. Varmasti pitkään ikään ja hyvään vointiin on osaltaan vaikuttaneet liikunnalliset harrastukset. Varsinaisia omina harrastuksinaan hänellä on golf, ammunta ja metsästys. 

Julkaistu 17.1.2025

Torstaina 16.1.2025 palkittiin ansioituneita urheilijoita, seuroja ja muita toimijoita vuotuisessa Urheilugaalassa Helsingissä. Tammi-helmikuussa järjestetään myös alueelliset urheilugaalat ympäri Suomen, joissa juhlitaan maakunnallisia sankareita ja seuratyön mahdollistajia. 

Suomen joukkue kotiutui kesällä Pariisin olympialaisista ilman mitalia ja sen seurauksena suomalaisessa urheilussa ja erityisesti Olympiakomiteassa on suoritettu kunnon tuuletusta, kun puheenjohtaja on vaihdettu, hallitus on mennyt uusiksi ja huippu-urheilusta vastaavien työsuhteita on päätetty. 

Olympiakomitea on erityisesti vuodesta 2017 lähtien kantanut suurta vastuuta suomalaisesta liikunta- ja urheiluelämästä. Taustalla on viime vuosikymmenen suuret rakennemuutokset, joissa ensiksi vuonna 2012 SLU, Kuntourheiluliitto ja Nuori Suomi yhdistettiin valtakunnalliseksi liikuntajärjestö Valoksi, joka jo viisi vuotta myöhemmin sulautui osaksi Olympiakomiteaa. Keskeisistä liikunnan ja urheilun toimijoista liikunnan aluejärjestöt ovat jatkaneet Olympiakomitean ulkopuolella. 

Uudistusten jälkeen Olympiakomitea otti seuratoiminnan ja huippu-urheilun ohella kolmanneksi kärjekseen liikkeen lisäämisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen. Näppituntumani liikunnan ja urheilun kentältä on, että näillä kolmella osa-alueella saavutettuihin tuloksiin ei olla tyytyväisiä. Kansalaisten liikuttaminen ja terveysliikunnan edistäminen ovat jääneet väkisinkin lapsipuolen asemaan Olympiakomiteassa. Monen mielestä Olympiakomitean pitäisikin keskittää resurssit ja voimavarat nimenomaan huippu-urheiluun ja siinä menestymiseen. Kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että kaiken pohjana oleva ruohonjuuritaso eli urheiluseuratyö ansaitsisi nykyistä suurempaa huomiota ja panostuksia. 

Onkin tärkeää, että Olympiakomitean syyskokouksessa hyväksytty ponsi toimeenpannaan ja hallitus käynnistää keskustelun Olympiakomitean strategiasta, osallistaen mukaan jäsenjärjestönsä sekä keskeiset liikunta- sekä urheiluyhteisön edustajat. 

Eri puolilla maata toimivat liikunnan aluejärjestöt tekevät paikallista yhteistyötä kuntien, seurojen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Aluejärjestöt ovat valmiita yhteistyöhön ja vastuunkantoon liikunnan ja urheilun edistämiseksi koko Suomessa.

Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin liikunnan ja urheilun rahoittaja sekä keskeinen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollistaja. On ensiarvoisen tärkeää, että uusiin valtuustoihin valitaan liikuntamyönteisiä päättäjiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry ja liikunnan aluejärjestöt painottavat kuntavaalitavoitteissaan kolmea kokonaisuutta: Liikkumisen ja liikunnan edellytykset, Urheiluseurojen tukeminen ja harrastamisen edistäminen sekä Olosuhteet ja kuntien veto- ja pitovoima. Kokonaisuuksille on määritelty tavoitteet sekä ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.

- Liikunnan aluejärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kuntien ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kokonaisuudet kumpuavat tästä arjen tekemisestä paikallisella ja alueellisella tasolla. Liikkeen lisäämisen ja liikunnan harrastamisen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää on resurssien turvaaminen sekä se, että kunta edistää asiaa tavoitteellisesti ja poikkihallinnollisesti. Näin varmistetaan asian johdonmukainen edistäminen, saadaan maksimoitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyt sekä minimoitua liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen, joka on itsekin kuntapäättäjä.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat kunnan veto- ja pitovoiman sekä elinkeinotoiminnan näkökulmasta tärkeitä toimijoita. Seurat ovat monelle tärkeitä harrastamisen paikkoja, jotka luovat ihmisille hyvinvointia ja sisältöä elämään.

– On tärkeää, että kunta edistää urheiluseurojen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa toiminta- ja tapahtuma-avustuksin.  Salivuorojen osalta toimenpide-ehdotuksemme on, että alle 18-vuotiaiden vuorojen tulee olla maksuttomia ja alle 12-vuotiaiden liikuntavuorojen tulee olla ennen klo 20. Lisäksi on tärkeää, että urheiluseuroja kuullaan kunnan päätöksenteossa kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola, joka toimi vaalitavoitteet valmistelleen ryhmän sihteerinä.

Kunnilla on keskeinen rooli liikkeen lisäämisen ja liikunnan olosuhteiden mahdollistajana ja turvaajana. Vaikka kuntatalous asettaa haasteita, on tärkeää kehittää liikunnan ja liikkumisen olosuhteita keskeisenä kuntien veto- ja pitovoimatekijänä.

– Liikuntapaikkojen lisäksi, päättäjien tulisi huomioida, että mahdolliset koulujen sulkemiset vähentävät myös arkiliikuntaa. Sen lisäksi, että ne vievät usein alueelta pois lähiliikuntapaikan, pidentyvät koulumatkat vähentävät jalan tai pyörällä tehtyjä koulumatkoja ja lisäävät istumisen määrää koulukyyditysten takia. Tämä näkyy jo nyt Move!-mittauksissa huolestuttavana trendinä, kertoo Heidi Pekkola.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö liikkeen ja liikunnan lisäämisessä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tärkeää

Hyvinvointialueiden tulee huomioida liikkeen ja liikunnan edistäminen keskeisenä kuntouttavana, terveyttä edistävänä ja sairauksia ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Liikunnan ja liikkumisen edistämisen kannalta tärkeintä on löytää yhteiset tavoitteet ja toimintatavat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

- Liikunnan rooli osana hyvinvointialueiden hyte-työtä vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. On tärkeää, että tulevalla kaudella liikkeen lisääminen sekä liikkumattomuuden torjunta vakiintuvat keskeiseksi osaksi tätä hyte-työtä. Lisäksi liikuntajärjestöt ja urheiluseurat tulee ottaa mukaan tähän työhön kumppaneina, lisää Heidi Pekkola.

Liikunnan aluejärjestöt tekevät aktiivista vaalityötä kukin alueellaan ja konkretisoivat yhteisiä vaalitavoitteita alueiden omilla nostoilla.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisesti ja alueellisesti vahvasti verkottuneita ja tekevät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa. Tämä on ehdottomasti meidän vahvuutemme vaalityössä. Kiitos vaalityöryhmällemme, jossa oli mukana aluejärjestöjen puheenjohtajia ja aluejohtajia sekä Alueet ry:n edustus, tavoitteiden laatimisesta sekä asiantuntijoillemme tavoitteisiin vaikuttamisesta, kiittää Markku Siponen.

Pohjois-Karjalan järjestöt yhdessä työllistämisen asialla

Viimeiset pari vuotta Pohjois-Karjalassa on liikunta- ja urheiluväkikin saatu tiiviiseen yhteistyöhön mukaan. Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE:n kautta ovat yhdistykset järjestäneet muille yhdistyksille koulutuksia lähes kuukausittain. Osa koulutuskokonaisuuksista on ollut niin suosittuja, että myös maakunnan ulkopuolelta on tullut kiinnostusta koulutuksiin.

Pohjois-Karjalan yhdistykset ovat pitkään tehneet pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämistä eri yhdistyksiin. Tämä työ on huomattavasti vaikeutunut työllisyystoimien muuttuessa ja kuntatalouden kiristyessä. Pohjois-Karjalassa tässä kuitenkin pyritään olemaan proaktiivisia, jotta työllistyminen yhdistyksiin ja sitä kautta yhdistyskentän elinvoimaisuus säilyisi.

- Monelle yhdistykselle vähäinenkin määrä apukäsiä voi olla todella merkittävä. Niillä hoidetaan golf- ja tenniskenttiä ja monen yhdistyksen viestintääkin. Ilman työllistämismahdollisuutta moni yhdistysten järjestämä toiminta vaikeutuu ellei jopa lopu kokonaan, tarkentaa Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n aluejohtaja Tomi Pyylampi.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen kunta- ja aluevaalitavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset

Lisätietoja

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry 

heidi.pekkola@alueet.fi 

puh. 040 130 4530

Tomi Pyylampi, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n aluejohtaja 

tomi.pyylampi@pokali.fi 

puh. 040 773 9243

Pohjois-Karjalan ja Kainuun hyvinvointialueilla käynnistyy vuoden 2025 alussa Ikäinstituutin koordinoima, kolmivuotinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Ohjelma edistää ikäihmisten liikkumiskykyä, osallisuutta ja itsenäistä selviytymistä terveysliikunnan avulla.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma on Ikäinstituutin kehittämä terveysliikuntaohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa hyviä käytäntöjä iäkkäiden liikuntaneuvonnasta, ryhmäliikunnasta ja ulkoilusta.

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä kuntien, järjestöjen sekä hyvinvointialueiden kanssa. Työn keskiössä on rakentaa sujuva palvelupolku eri toimijoiden välille sekä yhtenäistää liikuntatoimintaa alueella.

"On hienoa nähdä, että tutkitusti tuloksellinen Voimaa vanhuuteen -toiminta laajenee uusille alueille," sanoo Ikäinstituutin toiminnanjohtaja Katja Borodulin. ”Odotamme innolla yhteistyötä Kainuun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden kanssa iäkkäiden terveysliikunnan ja liikkumismahdollisuuksien edistämiseksi.”

Seuraavien kolmen vuoden aikana Ikäinstituutti tarjoaa Kainuun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueille muun muassa koulutuksia, kuntakohtaista ohjausta, webinaareja ja verkostotapaamisia sekä materiaaleja.

Tavoitteena on löytää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat iäkkäät ja lisätä heille tarkoitettua voima- ja tasapainosisältöistä ryhmäliikuntaa, liikuntaneuvontaa, ulkoilua ja vertaisohjattua toimintaa.

”Voimaa vanhuuteen -ohjelma vahvistaa alueellista yhteistyötä, jonka avulla tuemme ikääntyvien kainuulaisten toimintakykyä yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Liikunnalla on keskeinen merkitys hyvinvoinnissa, ja siinä pienetkin teot ovat tärkeitä,” korostaa ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Kaisa-Mari Käyhkö Kainuun hyvinvointialueelta.

”Olemme iloisia, että Pohjois-Karjalan ikääntyvä maakunta pääsi mukaan tähän ohjelmaan. Yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa pystymme lisäämään alueen ikääntyneiden aktiivista liikkumista, jakamaan tietoa terveellisistä elintavoista sekä edistämään kaatumisen ehkäisyä”, sanoo ikäalueen palvelujohtaja Hannele Komu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta Siun Sotesta.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden ikäihmisten (75+) yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia, itsenäistä suoriutumista ja osallistumista ottamalla käyttöön hyviä toimintatapoja liikuntaneuvonnasta, ryhmäliikunnasta ja ulkoilusta. Hyvien toimintatapojen käyttöönotto toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, julkisen sektorin ja ikäihmisten kanssa. Ohjelmassa on tähän mennessä ollut mukana jo 135 kuntaa eri puolilla Suomea.

Lue lisää ohjelman verkkosivuilta

Lisätietoja

johtava asiantuntija Saila Hänninen, Ikäinstituutti

saila.hanninen@ikainstituutti.fi, puh. 040 582 9892 

Ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Kaisa-Mari Käyhkö, Kainuun hyvinvointialue

kaisa-mari.kayhko@kainuu.fi, puh. 040 624 0668

Ikäalueen palvelujohtaja Hannele Komu, Siun sote

hannele.komu@siunsote.fi, puh. 013 3306692

Vt. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö Leena Suhonen, Siun sote

leena.suhonen@siunsote.fi, puh. 013 3304295

Liikkuva koulu ja Move! -hankeavustuksia on myönnetty yli 4 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2024-2025

Vuoden 2023 Move!-mittaustulosten mukaan lähes 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista oli niin huono kunto, että se uhkasi terveyttä ja hyvinvointia. Vaikka lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Tämä ei onneksi ole jäänyt vaille huomiota, vaan koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamiseen, perusopetusikäisten liikuntaneuvontaan ja liikuntaosaamisen vahvistamiseen on myönnetty hankeavustuksia yli 4 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2024-2025. Liikkuva koulu ja Move! -hankeavustuksilla on esimerkiksi palkattu personal trainereita moniin kouluihin eri puolilla Suomea.

Koulu-PT:n tehtävänä on saada peruskouluikäiset liikkeelle koulupäivän aikana ja mielellään myös vapaa-ajalla

Koulu-PT:n tehtävä kouluissa ei ole tehdä kuntosaliohjelmia niille nuorille, jotka jo muutenkin liikkuvat paljon. Tarkoitus on tavoittaa nuoret, joille liikunta voi olla vastenmielistä tai hankalaa. Ideana on, että nuori voi itse vetäistä hihasta tai tavata koulu-PT:n esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai luokanvalvojan vinkistä. Koulu-PT-toimintaa on kokeiltu myös aiemmin. Esimerkiksi Helsingissä ensimmäinen koulu-PT aloitti 2017 ja toiminta on jo vakiintunut. Uusille personal trainereille Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet toiminnan tueksi koulu-PT-verkostoja. Itä-Suomella, Kainuulla, Lapilla ja Lounais-Suomella on yhteinen koulu-PT-verkosto.

-Koulu-PT-verkosto on syntynyt puhtaasti koulu-PT-toiminnassa työskentelevien tarpeesta ja toiveesta. Kaikki verkostossa mukana olevat ovat nyt uuden äärellä kehittämässä koulu-PT-toimintaa ja liikuntaneuvonnan prosesseja peruskouluissa. Koulu-PT:t kaipaavat erityisesti tässä toiminnan alkuvaiheessa paljon tukea ja ideoita. He kokevat tärkeäksi sen, että verkostossa pääsee keskustelemaan, jakamaan eteen tulleita haasteita sekä niiden ratkaisuja ja kertomaan onnistuneista käytännöistä oppilaiden liikuttamiseksi, kertoo verkostossa mukana oleva Pohjois-Karjalan Liikunnan lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen.

Liikunnan aluejärjestöt Liikkuva koulu ja Move! -toiminnan tukena

Koulu-PT-verkostojen lisäksi Liikunnan aluejärjestöt ovat luoneet Liikkuva koulu ja Move! -toiminnan tueksi koulujen käyttöön työkalun Vinkkipankki -lisää voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Vinkkipankki on videokirjasto, josta löytyy Move!-mittauksissa mitattavia fyysisen toimintakyvyn osatekijöitä kehittäviä harjoitteita. Harjoitteiden valinnassa on painotettu mielekkyyttä, eri tasoisten oppilaiden huomiointia sekä kehittymistä. Vinkkipankki julkaistaan viimeistään tammikuussa 2025.

- Jo pidemmän aikaa on oltu huolissaan koululaisten Move!-mittaustulosten tasosta. Haluttiin koota yhteen paikkaan harjoitteita, jotka kehittävät erityisesti oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Lisäksi koettiin, että opettajan työtä helpottaa, jos harjoitteet ryhmitellään Move!-mittauksissa mitattavien suoritusten mukaisesti. Tavoitteena on, että opettajat ja oppilaat saisivat vinkkejä liikunnan oppitunneille, välituntiliikuntaan ja omaehtoiseen liikuntaan, kuvailee Vinkkipankkia luomassa ollut Keski-Suomen Liikunnan lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen.

Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna. Liikunnan aluejärjestöt tekevät laajalla rintamalla töitä sen eteen, että tämä myönteinen kehitys myös jatkuu. Liikunnan aluejärjestöt tukevat alueellisesti koulujen fyysisesti ja toiminnallisesti aktiivisen koulupäivän kehittämisessä Liikkuva koulu -ohjelman sekä Lisää liikettä -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Aluejärjestöt tarjoavat tukea, verkostoja, koulutusta ja sparrausta toimintojen onnistumiseksi sekä liikkeen lisäämiseksi.

Lue lisää 2024 Move!-mittaustuloksista Opetushallituksen sivuilta

Lisätietoja voi kysyä lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turuselta.

• roosa-maria.turunen@pokali.fi
• 050 340 6549

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen ja elinvoimaisen seuratoiminnan sekä kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Lisäksi Pokalin hallitukseen tulivat valituiksi Anne Niskanen (Juuka), Antti-Eemeli Ahtilinna (Joensuu) ja Aki Keronen (Joensuu). Hallitukseen kuuluvat lisäksi varapuheenjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander (Joensuu), Ari Niskanen (Joensuu), Jaakko Sivonen (Joensuu) ja Jutta Kurki (Liperi).

Syyskokous hyväksyi Pokalin toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2025. Talousarvion loppusumma kohoaa vajaaseen puoleen miljoonaan euroon. Kokous myös hyväksyi Pokalin siirtymästrategian vuodeksi 2025, jolla Pokali vaihtaa strategiakautensa vastaamaan tärkeimpien sidosryhmiensä ja maakuntaohjelman strategiakautta. Pokalin toiminta keskittyy toimintavuoden 2025 aikana kolmeen painopistealueeseen – liikkumisen lisäämiseen jokaisessa ikäryhmässä, elinvoimaisen seuratoiminnan kehittämiseen sekä kuntien liikuntatoiminnan vahvistamiseen.

 Lisätietoja aluejohtaja Tomi Pyylampi puh. 040 773 9243 tai tomi.pyylampi@pokali.fi